Vauva pääsee tavallisesti heti syntymän jälkeen vanhemman rinnan päälle lepäämään ja rauhoittumaan. Syntymäitku laantuu nopeasti tuttua sydämen sykettä kuunnellessa – iho ihoa vasten. Pian on ensi-imetyksen vuoro. Kun vauva saa hakeutua rinnalle omaan tahtiinsa, se antaa koko imetykselle hyvän alun.
Jo vastasyntynyt osaa ryömiä rinnalle
Vauvalla on heti synnyttyään runsaasti taitoja ja valmiuksia. Jotta hän saa ne aktivoitua, tarvitaan ihokontaktia ja aikaa harjoitella.
Vaikka vastasyntynyt vauva ei vielä muuten paljoa liiku, vanhemman iholle päästyään hän osaa ryömiä ja liikkua kohti rintaa. Näköaisti on vielä aikuisen näkökykyyn verrattuna sumea, mutta hän erottaa rinnanpään ja tietää tarttua siitä kiinni saadakseen ruokaa.
Imetyksen alkua helpottaa paljon, jos vauva saa hakeutua ensimmäistä kertaa rinnalle luontaisella tahdillaan. Rinnalle hakeutumiseen kuluu yleensä noin tunti ja siihen kuuluu yhdeksän vaihetta. Nämä vaiheet läpikäymällä vauva ikään kuin ohjelmoi itselleen hyvän imemisotteen taidon, jolla saa syötyä tehokkaasti. Myös lepotauot ovat tärkeitä vaiheita, jolloin vauva tallettaa oppimaansa tietoa.
Kun vauva saa käydä kaikki vaiheet läpi rauhassa, imemisote on yleensä heti hyvä ja kivuton. Hyvän imemisotteen taito tallentuu vauvan muistiin ja hän osaa sen myöhemminkin.
Ensimmäiset vaiheet: kohti rintaa
Levättyään syntymän jälkeen hetken vanhemman iholla, vauva alkaa olla valmis etenemään kohti rintaa. Hän kertoo siitä pienin viestein. Ensin liikkeet ovat hentoja: vauva availee suutaan, koskettelee vanhemman ihoa käsillään ja katselee ihmetellen vanhemman kasvoja ja rintaa. Vähitellen liikkeet muuttuvat määrätietoisemmiksi. Vauva ryömii kohti nänniä, jonka hän erottaa katseellaan kuin maamerkin.
Loput vaiheet: valmistelu palkitaan
Rinnalle päästyään vauva ei kiirehdi, vaan verryttelee ennen ruokailua. Hän maiskuttelee suutaan ja nuolee rinnanpäätä. Samalla rinnanpää muovautuu imetykseen sopivaksi ja imetyshormonien määrä vanhemman elimistössä kohoaa huippulukemiin.
Rinnan lipomista voi kestää jopa puoli tuntia, kunnes vauva todella oikeasti imee. Vanhemmista ja hoitohenkilökunnasta vauvan tahti tuntuu joskus turhauttavan hitaalta. Vauva itse on kuitenkin kaikkea muuta kuin turhautunut: hän viihtyy ja keskittyy erinomaisesti. Vauvaa ei tarvitse auttaa. Kun vauva saa itse hakeutua rinnalle omaan tahtiinsa, imetys sujuu paremmin jatkossakin.
Ihokontaktissa eri tavoin
Synnytyssalissa terve täysiaikainen vauva saa olla häiriöttä ihokontaktissa ainakin ensimmäisen tunnin ajan. Jos synnyttänyt vanhempi ei oman vointinsa takia voi pitää iholla vauvaa, voi toinen vanhempi tai tukihenkilö ottaa vauvan ihokontaktiin. Keisarileikkauksen jälkeen vauva voi usein päästä vanhemman iholle jo salissa tai heräämössä.
Jos vauva ei pääse rinnalle heti synnyttyään, ensi-imetys voidaan oikein hyvin toteuttaa yhtä kiireettömästi myöhemmin, heti kun tilanne sen sallii.
Joskus tarvitaan enemmän aikaa
Synnytyksessä käytetyt lääkkeelliset kivunhoitomenetelmät voivat hieman hidastaa vauvan refleksejä ja vaistoja. Silloin hän tarvitsee hieman enemmän aikaa imetyksen harjoittelemiseen. Pidä vauvaa paljon ihollasi vaippasillaan ja pyydä henkilökunnalta riittävästi imetysohjausta. Vauva oppii kyllä ja saatte imetyksen hyvin alkuun!
Katso ihana video rinnalle ryömimisestä (Terveyskyla.fi)
Päivitetty 15.5.2023
