Ensikuukausina vanhempien roolit imetetyn vauvan kanssa ovat erilaisia. Vanhemmilla on oma, korvaamaton paikkansa vauvan elämässä, riippumatta siitä kuka syöttää. Imetyksen pitkäaikaiset terveyshyödyt ovat niin merkittäviä vauvalle ja imettävälle vanhemmalle, että imetykseen kannattaa panostaa, jos se on perheen toiveena.
Imetyksen ensikuukausina aivan kaikkea vanhemmuudessa ei voi jakaa ihan tasan, koska vauvan ruokailu on rinnalla olemista. Yhtä ihana ja ainutlaatuinen suhde vauvaan syntyy kuitenkin kaikesta hoivaamisesta. Vauva tarvitsee paljon läheisyyttä ja vuorovaikutusta. Etenkin ensiviikkoina ihokontakti on vauvalle tärkeää. Kun ihokontaktin tarjoamisessa vuorotellaan, vauva saa nauttia siitä useammin ja vanhemmat saavat yhtäläisen mahdollisuuden tutustua uuteen perheenjäseneen.
Kun perheessä imetetään, ei-imettävänä vanhempana voit huolehtia vauvasta monella tavoin:
- Auta hyvän imetysasennon löytämisessä ensipäivinä ja -viikkoina. Tämä on imetyksen sujumisen kannalta kullanarvoista!
- Vaihda vauvan vaippoja, kylvetä, huolehdi päivittäisistä putsailuista. Vauvan huoltotoimiin kuluu päivittäin paljon aikaa. Ne ovat usein myös ihania, vauvan kasvaessa myös hersyvän hauskoja vuorovaikutustilanteita.
- Rauhoittele vauvaa, kanna sylissä, keinuttele, laulele, nosta syliin röyhtäisemään. Rauhoittelukeinoja tarvitaan etenkin ilta-aikaan, jolloin pienet vauvat ovat luontaisesti levottomampia kuin päivällä. Joskus vauva täytyy tyynnytellä myös ennen imetystä, jos hän itkee väsyneenä tai nälkä on kasvanut liian kovaksi.
- Puuhaile ja leiki vauvan kanssa. Teillä on pian ihan omat jutut ja hupsuttelut.
- Pidä vauvaa ihokontaktissa tai ota päiväunet vauvan kanssa.
- Lähde vaunulenkille tai kanna vauvaa ergonomisessa kantovälineessä.
- Opettele vauvahierontaa. Hierontatuokio on mukava yhteinen hetki, josta useimmat vauvat nauttivat. Rentoutunut vauva usein myös syö rinnalla tehokkaammin!
Vauvahieronta auttaa vatsakipuihin, rentouttaa ja luo turvallista vuorovaikutussuhdetta vauvan ja vanhemman välille.
Ohjeita vauvan koko kehon hierontaan.
Video vauvan masuhieronnasta.
Vaikka rinnalla olo tuntuu joskus tuovan vauvalle parhaan lohdun imetysaikana, ei-imettävän vanhemman turvallinen läsnäolo on lapselle ja imettävälle vanhemmalle tärkeää joka hetki. Kun vauva alkaa syömään kiinteitä ruokia puolen vuoden iässä, vanhemmat pääsevät tasaveroisesti mukaan vauvan syöttämiseen ja kokkaamiseen. Kiinteiden ruokien myötä alkaa seikkailu makumaailmoihin ja monenlaisiin uusiin taitoihin.
Lapsen kasvaessa roolit perheessä muuttuvat ja muovaantuvat tilanteen mukaan. Jo vuoden iässä elämä on aivan erilaista kuin vauvan kanssa!
Näkökulmia syöttövastuun jakamiseen
Osassa perheistä mietitään jo odotusaikana syöttövastuun jakamista vanhempien kesken. Taustalla voi olla toive siitä, että myös ei-imettävä vanhempi voi syöttää vauvaa. Joskus perheen elämäntilanne tai työtilanne on sellainen, että vastuuta vauvan syöttämisestä vauvavuonna on järkevää jakaa.
Imetyksen tuen tukikanaviin tulee paljon kysymyksiä perheiltä, joissa syöttövastuun jakaminen on alkanut hankaloittaa imetyksen sujumista noin 2-4 kuukauden iässä. Kun vauvalle annetaan maitoa sekä rinnasta että pullosta, hän tarvitsee taidon hallita kahta erilaista syömisen tekniikkaa. Osa vauvoista sopeutuu erilaisiin syömistapoihin hyvin. Osalle se on haastavaa, ja he alkavat ajan myötä suosimaan toista syömistapaa, jolloin toinen hiipuu pois. Usein hiipuva syömisen muoto on imetys rinnalta. Vauvat huomaavat nopeasti, että maidon voi saada pullosta hyvin vähällä vaivalla.
Jos perheessä päädytään siihen, että vauvaa sekä imetetään että syötetään pullosta, vaihtoehtoja on monia. Pullosta annettu maito voi olla pumpattua rintamaitoa tai korviketta. Imetys kannattaa joka tapauksessa käynnistää täysimetyksen tapaan 10-12 imetys- tai pumppauskerralla vuorokaudessa, jotta rintamaidon määrä nousee vauvan tarvitsemalle tasolle. Ensiviikkojen jälkeen maitomäärää on vaikeampi kasvattaa, jos haluattekin muuttaa syöttöjä enemmän imetyksen suuntaan. Rinnat tarvitsevat syöttövastuuta jakaessakin tiheää, säännöllistä tyhjennystä joko imettämällä tai pumppaamalla, jotta rinnat voivat hyvin ja maitomäärä pysyy riittävällä tasolla.
Pulloruokinnassa on hyvä käyttää vauvantahtisen pulloruokinnan tekniikkaa, joka tukee imetyksen jatkumista. Se on myös vauvalle mukavin ja stressittömin tapa syödä pullosta. Pullon ohella maitoa voi antaa muillakin tavoilla, esimerkiksi mukista hörpyttämällä.
Pienen vauvan osittaisimetys, eli vauvan ruokkiminen sekä rintamaidolla että korvikkeella, on imetyksen haastavin laji. Osa vauvoista tarvitsee äidinmaidonkorviketta kasvun tueksi imetyksen ohella. Jos vauvalla ei ole kasvun puolesta tarvetta korvikkeelle, osittaisimetyksen tietoista valitsemista on hyvä harkita kaikessa rauhassa.
Osittaisimetyksen haastavuus johtuu siitä, että se on tasapainottelua korvikkeen ja imetyskertojen määrien ja ajoittamisen kanssa. Monilla vauvoilla esiintyy myös jossain vaiheessa hepulointia tai lakkoilua rinnalle tai pullolle, joka voi tuntua stressaavalta.
Toisaalta kaikki voi myös mennä osittaisimettäessäkin oikein hyvin ja vaivattomasti. Arjessa voi myös tehdä korjausliikkeitä oman tilanteen mukaan: jos vauva osoittaa hämmennystä kahdesta eri syöttötavasta tai rintamaidon määrää on tarpeen lisätä, pullosta syöttämistä voi joksikin aikaa jättää vähemmälle ja imetystä tehostaa.
