Matkalla vanhemmaksi

Odotusaika on suurta muutoksen aikaa. Keho kasvattaa vauvaa, rinnat valmistautuvat imetykseen ja mieli käy läpi prosessia, jossa kasvamme vanhemmaksi ja herkistymme vauvan viesteille ja tarpeille.

Jos välillä väsyttää ja mieli on herkässä, se on aivan luonnollista. Anna tuntemusten tulla, lepää aina kun voit, ja ole itsellesi lempeä!

Imetys voi tuntua odotusaikana vielä kaukaiselta asialta. Koska imetys alkaa heti synnytyksen jälkeen ja vauvan ruokkiminen on intensiivinen osa arkea, siihen kannattaa tutustua hieman ennakkoon.

Millaisilla rinnoilla voi imettää?

Kaiken muotoisilla ja kokoisilla rinnoilla on mahdollista imettää. Odotusaikana rinnat valmistautuvat tulevaan imetykseen kasvattamalla maitoa tuottavaa kudosta. Kudos uusiutuu jokaisen raskauden myötä. Rintojen koko ei vaikuta siihen, paljonko maitoa rinnat tuottavat. Rintojen koko vaikuttaa yleensä vain kullekin sopiviin imetysasentoihin.

Omiin rintoihin saa ja voi tutustua tulevan imetyksen kannalta. Voit jutella neuvolassa imetysohjaajakoulutuksen saaneen terveydenhoitajan kanssa tai tulla vaikka imetystukiäidin juttusille.

Imetystä varten voi jo odotusaikana tehdä suunnitelmaa, jos rintojen aluetta on leikattu, tiedät että sinulla on jokin imetykseen heijastuva terveydellinen haaste tai olet kokenut aiemmissa imetyksissäsi pettymyksiä. Imetyssuunnitelmaan voi kirjata oman imetystoiveen ja tarpeen saada riittävästi imetysohjausta ensimmäisten päivien ajan.

Jos rinnanpäät ovat matalat tai kääntyneet sisäänpäin, niitä voi jo odotusaikana venyttää ja pyöritellä hellävaraisesti sormin. Pieni venyttely auttaa nänniä nousemaan paremmin esille, jotta vauva saa rinnasta hyvän otteen. Venyttelyyn voi käyttää sormien lisäksi nänninkohottajaa, jonka voi askarrella itse lääkeruiskusta tai ostaa valmiina apteekista.

Mitä suositukset sanovat?

Suomessa suositellaan täysimetystä kuuden kuukauden ikään asti ja sen jälkeen imetyksen jatkamista vuoden ikään, tai pitempään jos perhe niin toivoo. Kiinteitä ruokia voi aloittaa 4-6 kuukauden iässä.

Täysimetys tarkoittaa, että vauva saa pelkästään äidinmaitoa. Kun imetys sujuu, täysimetys on yleensä aika helppoa arjen kannalta. Se ei vaadi välinehuoltoa tai kauppareissuja, vaan maito on aina mukana sopivan lämpöisenä eikä se lopu kesken.

Täysimetys sitoo imettävä vanhempaa ensimmäiset kuukaudet, mutta moni vanhempi haluaa joka tapauksessa viettää suuren osan ajasta vauvansa kanssa. Lyhyet irtiotot, lenkit ja happihyppelyt onnistuvat myös täysimettävältä vanhemmalta, kun arkea suunnittelee hieman ennakkoon.

Osittaisimetys tarkoittaa, että vauva saa äidinmaidon lisäksi muutakin ruokaa: äidinmaidon korviketta tai myöhemmin kiinteitä ruokia. Osittaisimetys on pienen vauvan kanssa täysimetystä haastavampaa, sillä imetysten ja pulloruokinnan yhteensovittaminen vaatii opettelua ja myös vauvalta sopeutumiskykyä kahteen erilaiseen syömisen tapaan. Osittaisimetys voi olla hyvä ratkaisu silloin, kun täysimetys ei syystä tai toisesta ole mahdollista tai kun perhe kokee sen omakseen.

Lue lisää suomalaisista imetyssuosituksista!

Jos täysimetän, miten toinen vanhempi voi osallistua?

Upein teko, mitä toinen vanhempi voi jo odotusaikana imetyksen eteen tehdä, on opiskella imetystietoa. Siitä on mittaamattoman paljon apua, kun myöhemmin imetysaikana eteen tulee uusi tilanne tai kysymys. Tämän sivuston tietoartikkelit sisältävät paljon tietoa imetyksen eri vaiheista. Imetystietoa löytyy netistä myös esimerkiksi englanniksi ja ruotsiksi.

Vauvaan voi luoda suhdetta ja häntä voi hoivata monin tavoin. Vauva tarvitsee paljon läheisyyttä ja etenkin pieni vauva hyötyy ihokontaktista myös toisen vanhemman kanssa. Vauvan voi ottaa rinnan iholle vaippasillaan ja peitellä hänet viltillä. Sylissä tai kantovälineessä kantaminen rauhoittaa väsynyttä tai vatsakipuista vauvaa iltaisin, kun rinnalle ei aina malta rauhoittua.

Vaippaa vaihtaessa ja päivittäisiä putsailuja hoitaessa saa runsaasti aikaa yhdessä vauvan kanssa. Toinen vanhempi voi myös kylvettää vauvan.

Lähes kaikki vauvat nauttivat hieronnasta. Se auttaa vatsakipuihin, rentouttaa ja luo turvallista vuorovaikutussuhdetta vauvan ja vanhemman välille.
Ohjeita vauvan koko kehon hierontaan.
Video vauvan masuhieronnasta.

Kun vauva alkaa syömään kiinteitä ruokia puolen vuoden iässä, toinen vanhempi voi osallistua ruokailuhetkiin syöttämällä vauvaa ja kokkaamalla myös perheen pienimmälle.

Minua ei imetetty, mutta voinko minä imettää?

Nykyään tiedetään, että valtaosa vanhemmista voi imettää. Imetysluvut ovat olleet Suomessa pitkään melko alhaiset. Se johtuu imetystä vaikeuttaneista vauvan hoidon tavoista ja vanhentuneesta imetysohjauksesta. Lasten hoidossa yleistyivät pitkät, yli 3-4 tunnin imetysvälit ja vauvan opettaminen mahdollisimman itsenäiseksi 1900-luvun alussa. Tällä tavoin moni imetys päättyi jo muutaman kuukauden jälkeen, sillä maitomäärä kasvaa vain riittävän tiheästi imettämällä. Nykyään tiedämme myös, että vauvan perusturvallisuus ja minäkuva tarvitsevat rakentuakseen paljon aikuisen apua.

Jos sinua ei ole imetetty tai imetys on päättynyt lyhyeen, kyse voi olla juurikin vanhempiesi saamista vääränlaisista imetysneuvoista. Jos saat välillä hupsuja imetysvinkkejä, sekin voi johtua oikean tiedon puutteesta.

Nykyneuvoilla ja riittävällä tuella imetyksen saa varmasti sujumaan. Jos imetys on vauvan toiselle vanhemmalle tai läheisillesi uusi asia, pyydä myös heitä lukemaan tätä sivustoa, jotta he voivat tukea sinua tulevan imetysmatkan aikana. Lähipiirin kannustus ja tuki ovat vauvavuonna tärkeä voimavara.

Tukea ja tsemppiä saat aina myös vapaaehtoisilta imetystukiäideiltä!