Joskus vanhemman terveydelliset syyt voivat vaikuttaa imetyksen muotoon. Moni haaste on kuitenkin mahdollista voittaa, kun imetyksen käynnistymiseen panostetaan ja vanhempi on hyvässä hoidossa.
Imetystä ja sen käynnistymistä varten on hyvä tehdä suunnitelma imetysohjaajan kanssa neuvolassa tai imetyspolilla jo odotusaikana, jos tiedossa on imetykseen vaikuttavia terveydellisiä syitä.
Diabetes
Imetys parantaa elimistön sokeriaineenvaihduntaa, joten imetys hyödyttää diabeetikkovanhempaa, olipa kyseessä sitten tyypin 1, tyypin 2 tai raskausdiabetes.
Synnyttäneen vanhemman diabetes vaikuttaa kuitenkin vauvan insuliiniaineenvaihduntaan ensimmäisinä päivinä syntymän jälkeen ja tekee hänestä alttiin verensokerin liialliselle laskulle. Diabeetikkovanhempien vastasyntyneille katkeamaton ihokontakti on erityisen tärkeä. Ihokontaktissa vauva säästää energiaa ja verensokeri pysyy tasaisempana. Vanhemman oma ensimaito nostaa vauvan verensokeria paremmin kuin lisämaitona annettu korvike. Diabeetikkojen vauvat tarvitsevat kuitenkin usein lisämaitoa lääketieteellisin perustein, koska diabeteksen takia maidonnousu voi viivästyä. Jatkuvan ihokontaktin ja vauvantahtisen imetyksen ohella maidoneritystä voi ensimmäisinä päivinä lisätä myös lypsämällä.
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS)
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä voi olla yhteydessä riittämättömään maidoneritykseen. Kaikilla oireyhtymästä kärsivillä ei kuitenkaan ole minkäänlaisia ongelmia imetyksessä ja osalla maidoneritys voi olla hyvinkin runsasta.
Kilpirauhasen vajaatoiminta
Hoitamattomana kilpirauhasen vajaatoiminta voi vaikeuttaa imetystä maitomäärän jäädessä liian vähäiseksi. Kun vanhemmalla on lääkitys kunnossa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, ongelmia harvoin esiintyy.
Rintakudoksen vähäisyys
Rintakudoksen huomattava vähäisyys eli hypoplasia voi olla esteenä täysimetykseen vaadittavan maitomäärän saavuttamiseen. Pienikin määrä maitokudosta tuottaa kuitenkin maitoa, joten vauvaa on mahdollista imettää ainakin osittain.
Rintakudoksen määrää ei voi päätellä pelkästään rintojen koon perusteella. Usein pienissäkin rinnoissa on aivan normaali määrä maitoa tuottavaa kudosta. Rintakudoksen vähäisyyteen voi viitata se, että rinnat ovat hyvin etäällä toisistaan, huomattavan erikokoiset tai muodoltaan kapeat ja suipot (tubulaariset rinnat).
Jos jokin omissa rinnoissa huolestuttaa, asia kannattaa ottaa puheeksi jo raskausaikana neuvolassa.
Rintoihin kohdistuneet leikkaukset
Rintojen suurennusleikkaukset toteutetaan yleensä niin, että imetys onnistuu myöhemmin normaalisti. Poikkeuksen voivat tehdä tilanteet, joissa suurennusleikkaus on tehty tubulaarisiin rintoihin, joissa rintakudosta voi olla alun perinkin poikkeuksellisen vähän.
Rintojen pienennysleikkauksien jälkeen imetysongelmat ovat tavallisempia. Imetys voi hankaloitua, jos leikkaus on vahingoittanut nännin alueen tuntohermoja tai verisuonistoa, tai jos rinnassa on jäljellä hyvin vähän rintakudosta. Imetystoivetta ei kuitenkaan kannata kokeilematta haudata – rinnoilla on uskomaton kyky sopeutua.
Rintoihin tehdyt toimenpiteet kannattaa ottaa puheeksi imetysohjaajan kanssa, jotta hänellä on mahdollisuus huomioida toimenpiteen mahdolliset vaikutukset ohjauksessa.
Vanhemman ikä
Vanhemman ikä ei välttämättä itsessään vaikuta maitomäärään. Yli nelikymppisetkin voivat täysimettää sujuvasti.
Jos hieman iäkkäämmällä vanhemmalla on esimerkiksi hedelmällisyyteen, sokeriaineenvaihduntaan, synnytyksen kulkuun yms. liittyviä osatekijöitä, maitomäärä ei imetyksen tehostamisesta huolimatta joskus riitä vauvan tarpeisiin, jos tavoitteena on täysimetys. Silloinkin se voi vallan mainiosti riittää osittaisimetykseen. Tilanne on aina yksilöllinen.
Julkaistu 2.12.2016