Imetys ja äidin terveys

Joskus äidin terveydelliset syyt voivat vaikuttaa imetykseen ja hankaloittaa täysimetystä. Moni haaste on kuitenkin mahdollista voittaa, kun imetyksen käynnistymiseen panostetaan ja äiti on hyvässä hoidossa.

Imetystä ja sen käynnistymistä varten on hyvä tehdä suunnitelma imetysohjaajan kanssa neuvolassa tai imetyspolilla jo odotusaikana, jos tiedossa on imetykseen vaikuttavia terveydellisiä syitä.

Diabetes

Imetys parantaa elimistön sokeriaineenvaihduntaa, joten imetys hyödyttää diabeetikkoäitiä, olipa kyseessä sitten tyypin 1, tyypin 2 tai raskausdiabetes. Äidin diabetes vaikuttaa kuitenkin vauvan insuliiniaineenvaihduntaan ensimmäisinä päivinä syntymän jälkeen ja tekee hänestä alttiin verensokerin liialliselle laskulle. Diabeetikkoäitien vastasyntyneille katkeamaton ihokontakti on erityisen tärkeä. Ihokontaktissa vauva säästää energiaa ja verensokeri pysyy tasaisempana. Äidin oma ensimaito -kolostrum- nostaa vauvan verensokeria paremmin kuin lisämaitona annettu korvike. Diabeetikkoäitien vauvat tarvitsevat kuitenkin usein lisämaitoa lääketieteellisin perustein, koska diabeteksen takia maidonnousu voi viivästyä. Jatkuvan ihokontaktin ja vauvantahtisen imetyksen ohella maidoneritystä voi ensimmäisinä päivinä lisätä myös lypsämällä.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS)

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä voi olla yhteydessä riittämättömään maidoneritykseen. Kaikilla oireyhtymästä kärsivillä ei kuitenkaan ole minkäänlaisia ongelmia imetyksessä ja osalla maidoneritys voi olla hyvinkin runsasta.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Hoitamattomana kilpirauhasen vajaatoiminta voi vaikeuttaa imetystä maitomäärän jäädessä liian vähäiseksi. Kun äidillä on lääkitys kunnossa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, ongelmia harvoin esiintyy.

Rintakudoksen vähäisyys

Rintakudoksen huomattava vähäisyys voi olla esteenä täysimetykseen vaadittavan maitomäärän saavuttamiseen. Pienikin määrä maitokudosta tuottaa kuitenkin maitoa, joten vauvaa on mahdollista imettää ainakin osittain.

Rintakudoksen määrää ei voi päätellä pelkästään rintojen koon perusteella. Useimmissa pienissäkin rinnoissa on aivan normaali määrä maitoa tuottavaa kudosta. Rintakudoksen vähäisyyteen voi viitata se, että rinnat ovat hyvin etäällä toisistaan, huomattavan erikokoiset tai muodoltaan kapeat ja suipot (tubulaariset rinnat).
Jos jokin omissa rinnoissa huolestuttaa, asia kannattaa ottaa puheeksi jo raskausaikana neuvolassa.

Rintoihin kohdistuneet leikkaukset

Rintojen suurennusleikkaukset toteutetaan yleensä niin, että imetys onnistuu myöhemmin normaalisti. Poikkeuksen voivat tehdä tilanteet, joissa suurennusleikkaus on tehty tubulaarisiin rintoihin, joissa rintakudosta voi olla alun perinkin poikkeuksellisen vähän.

Rintojen pienennysleikkauksien jälkeen imetysongelmat ovat tavallisempia. Imetys voi hankaloitua, jos leikkaus on vahingoittanut nännin alueen tuntohermoja tai verisuonistoa, tai jos rinnassa on jäljellä hyvin vähän rintakudosta. Imetystoivetta ei kuitenkaan kannata kokeilematta haudata – rinnoilla on uskomaton kyky sopeutua.

Rintoihin tehdyt toimenpiteet kannattaa ottaa puheeksi imetysohjaajan kanssa, jotta hänellä on mahdollisuus huomioida toimenpiteen mahdolliset vaikutukset ohjauksessa.

Äidin ikä

Äidin ikä ei välttämättä itsessään vaikuta maitomäärään. Yli nelikymppisetkin voivat täysimettää sujuvasti.
Korkean iän ohella äidillä voi olla esimerkiksi hedelmällisyyteen, sokeriaineenvaihduntaan, synnytyksen kulkuun yms. liittyviä osatekijöitä, minkä vuoksi maitomäärä ei tehostamisesta huolimatta joskus riitä vauvan tarpeisiin, jos tavoitteena on täysimetys. Silloinkin se voi vallan mainiosti riittää osittaisimetykseen. Tilanne on aina yksilöllinen.

Julkaistu 2.12.2016