Vauvan matka syntymästä rinnalle

Syntymä on suuri muutos upouudelle ihmiselle. Tavallisesti vauva pääsee heti synnyttyään äidin rinnan päälle lepäämään. Syntymäitku laantuu nopeasti tuttua sydämen sykettä kuunnellessa – iho ihoa vasten.

Kohti ensimmäistä ateriaa

Huilattuaan hetken vauva alkaa osoittaa merkkejä siitä, että ensimmäinen matka rinnalle on alkamassa. Ensin liikkeet ovat hentoja: vauva availee suutaan, koskettelee äitiä käsillään ja katselee ihmetellen äidin kasvoja ja rintaa. Vähä vähältä liikkeet muuttuvat yhä määrätietoisemmiksi ja vauva ryömii kohti maamerkkinä toimivaa nänniä.

Valmistelu palkitaan

Rinnalle päästyään vauva ei kiirehdi, vaan verryttelee ennen ruokailua: maiskuttelee suutaan ja nuolee rinnanpäätä. Samalla rinnanpää muovautuu imetykseen sopivaksi ja imetyshormonien määrä äidin elimistössä kohoaa huippulukemiin. Rinnan lipomista voi kestää jopa puoli tuntia, ennen kuin vauva todella oikeasti imee. Vanhemmista ja hoitohenkilökunnasta vauvan tahti tuntuu joskus turhauttavan hitaalta. Vauva itse on kuitenkin kaikkea muuta kuin turhautunut: hän viihtyy puuhassaan erinomaisesti. Kun vauva saa itse hakeutua rinnalle omaan tahtiinsa, imetys sujuu paremmin jatkossakin.

Ihokontaktiin ei välttämättä tarvita äitiä

Synnytyssalissa terve täysiaikainen vauva saa olla häiriöttä ihokontaktissa ainakin ensimmäisen tunnin ajan. Jos äiti ei oman vointinsa takia voi pitää vauvaa, voi toinen vanhempi tai tukihenkilö ottaa vauvan ihokontaktiin. Keisarileikkauksen jälkeen vauva voi usein päästä iholle jo salissa tai heräämössä. Jos vauva ei pääse rinnalle heti synnyttyään, ensi-imetys voidaan toteuttaa yhtä kiireettömästi myöhemmin, heti kun tilanne sen sallii.

Katso ihana video rinnalle ryömimisestä (Terveyskyla.fi)

Julkaistu 2.12.2016