Imetysviikko 2020

Kansainvälisen imetysviikon logo vuodelle 2020, teemana Support Breastfeeding For A Healthier Planet.

Imetysviikon teema on Tue imetystä – paranna maailma! (Support breastfeeding for a healthier planet!).
Imetysviikkoa vietetään Suomessa 28.9.-4.10.2020.

Imetysviikon 2020 keskiössä ovat imeväisruokinnan vaikutukset ympäristölle ja ilmastolle. Imetyksen suojeleminen, edistäminen ja tukeminen ovat vaikuttavia tekoja maapallon ja ihmisten hyväksi. Imetysviikko nostaa esiin imetyksen ja maapallon hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Tämä artikkeli on koostettu WABA:n teemaviikon materiaalien pohjalta. Artikkeli esittelee erilaisia haasteita ja ratkaisuja, joihin vauvojen ja pienten lasten ruokinnalla on vaikutusta.

Imetysviikon teema pureutuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteista koostuvaan teema-alueeseen “Ympäristö ja ilmastonmuutos”. Teema kattaa kokonaista seitsemän kestävän kehityksen tavoitetta (Puhdas vesi ja sanitaatio; Edullinen ja puhdas energia; Kestävät kaupungit ja yhteisöt, Vastuullista kuluttamista; Ilmastotekoja, Vedenalainen elämä ja Maanpäällinen elämä). Imetys edistää osaltaan kaikkien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.

Ihmisen ja luonnon hyvinvointi ovat erottamattomia

Maapallon terveys (planetary health) on määritelty sekä ihmiskunnan että luonnon terveydeksi. Ihmiskunta on riippuvainen planeetan hyvinvoinnista ja planeetan hyvinvointi taas on ihmisten käsissä. Maapallon terveyden varmistaminen onkin jokaista koskettava, kiireellinen tehtävä. Asioita täytyy edistää vielä paljon, jotta YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2015-2030, Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ja WHO:n maailmankongressin imetykselle vuoteen 2025 mennessä asettamat päämäärät voidaan saavuttaa.

Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä ihmisiä että maapalloa. Kestävän kehityksen mukainen toiminta täyttää nykyisen väestön tarpeet tinkimättä tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. Imetys edesauttaa maapallon terveyttä useilla tavoilla: se on ekologista ja terveyttä edistävää. Imetystä suojelemalla, edistämällä ja tukemalla voidaan vaikuttaa myös ihmisten väliseen eriarvoisuuteen, joka on kestävän kehityksen esteenä.

Ravinnolla on väliä

Ilmastonmuutos ja ympäristön tuhoutuminen ovat aikamme vaativimpia ongelmia. Ihmisen toiminnasta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt ovat nostaneet maapallon keskilämpötilaa yli asteella verrattuna esiteollistuneeseen aikaan. On merkillepantavaa, että kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet, kun ihmiskunta on vastannut toiseen suureen haasteeseen, äkilliseen COVID-19 -pandemiaan. Ilmiöstä voidaan oppia paljon sellaista,  jota voidaan hyödyntää ilmastotyössä.

Ympäristötuhot, jotka johtuvat ilmansaasteista, veden ja ruoan tuotannosta, niukkojen luonnonvarojen ylikulutuksesta, liiallisesta jätemäärästä ja elinympäristöjen hävittämisestä, ovat ihmisen aikaansaannosta. Ruoan tuotanto ja kulutustottumukset ovat merkittävässä roolissa ilmastonmuutoksen ja ympäristötuhojen aiheuttajina. COVID-19 -pandemia on osoittanut ihmisille, että jokaisen toiminnalla on vaikutusta ja että kriisitilanteessa tarvitaan välittömästi koordinoitua yhteiskunnallista vastuunottoa. Jokainen voi tehdä valintoja myös pienentääkseen hiilijalanjälkeään ja ekologista jalanjälkeään – lähtien siitä, kuinka ruokimme vauvat.

Imetys tarvitsee koko yhteiskunnan tuen

Imetys on yksi parhaista sijoituksista, joilla vähennetään lapsikuolleisuutta ja edistetään terveyttä sekä yksilöiden ja yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Vauvojen ja pikkulasten optimaalisen ruokinnan mahdollistavan ympäristön luominen on kaikkialla maailmassa yhteiskunnallinen välttämättömyys.

Mitä imetysmyönteisen ympäristön luominen ja imetyskäytäntöjen kehittäminen sitten vaatii? Imetyksen suojeleminen, edistäminen ja tukeminen ovat kaikki tärkeitä strategioita rakenteiden, puitteiden ja yksilön näkökulmasta. Koordinoidut toimenpiteet parhaan mahdollisen varhaisravitsemuksen turvaamiseksi ovat tarpeen paitsi normaaliaikana , myös poikkeusoloissa, jotta kaikkien lasten ravitsemukselliset tarpeet tulevat täytetyiksi. Niin tärkeää ja haasteellista kuin COVID-19 -pandemiaan vastaaminen onkin, jatkuvaa työtä tarvitaan myös siinä, että pidetään esillä imetyksen merkitystä julkisen terveyden investointina, joka säästää ihmishenkiä sekä vähentää infektioita ja sairastavuutta väestössä laajamittaisesti. Imetys tarvitsee tuekseen vaikuttavaa puolestapuhumista, lisää vakuuttavaa tutkimusta ja kaikkien olennaisten toimijoiden sitouttamista mukaan työhön.


Neljä haastetta, joihin imetys linkittyy

 

1. Maapallon terveys vaatii kestäviä toimia

Ihmisen toiminnan vaikutus luontoon on massiivinen. Luonnonvarojen ehtyminen ja tuhoutuminen sekä kasvihuonekaasujen määrä ovat suurempia kuin koskaan ainakaan 800 000 vuoteen. Ihmisten on suojeltava planeettaa ja omaa terveyttään käyttämällä luonnonvaroja vastuullisesti, säilyttäen luonnon monimuotoisuutta ja kuluttamalla harkiten. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet antavat ohjeita ympäristö- ja ilmastoystävällisiin ratkaisuihin. Imetys linkittyy tavoitteista jokaiseen ja on siten avain kestävään tulevaisuuteen.

2. Hälyttäviä trendejä globaalissa terveydessä ja ravitsemuksessa

Vaikka globaalissa terveydessä on tapahtunut monenlaista edistystä viime vuosikymmeninä, koko ajan ilmaantuu uusia haasteita: luonnonkatastrofeja sekä uusia infektioita kuten meneillään oleva COVID-19 -pandemia. Lisäksi monesta maasta puuttuu edelleen asianmukainen terveydenhuoltojärjestelmä.
Nykypäivänä maailmassa on lukuisia maita, joissa on samaan aikaan ongelmana liikaravitsemus sekä aliravitsemus. Myös perussairauksien ilmaantuvuus lisääntyy.

Ruokaturvan heikkous vaikuttaa miljooniin ihmisiin etenkin konflikti- ja katastrofialueilla. Ruokavaliomme ja kulutustottumuksemme ovat näiden kaikkien näiden ongelmien taustalla. Imetyksellä voidaan edistää terveyttä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä turvata laadukas ravitsemus ja ruokaturva sekä normaaliaikana että poikkeusoloissa. Jos imetyssuositukset toteutuisivat, se vähentäisi pikkulapsikuolleisuutta yli 824 000 ja äitikuolleisuutta 20 000 henkeä joka vuosi. Imetyksen suojelu, edistäminen ja tukeminen vaativat lisäpanostusta, joka kannattaa satsata.

3. Imetyksen osuutta kestävään ruokahuoltoon ei tiedosteta

Ruoan tuotannosta aiheutuu noin 26% kasvihuonekaasupäästöistä. Se aiheuttaa myös 32% maaperän happamoitumisesta ja 78% vesistöjen liikamineralisoitumisesta. Nykyiset ruoantuotannon ja -kulutuksen tavat köyhdyttävät ekosysteemejä ja kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Jokainen ihmisen elinkaaren varrella tehty valinta kohti ympäristötuhojen ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä on vaikuttava. Rintamaito on elämän ensimmäinen ravinto ja elintärkeä osa kestävää ruokahuoltoa. Rintamaito on luonnollista, uusiutuvaa ja ympäristöystävällistä, koska se on tuotettu, toimitettu ja kulutettu ilman päästöjä, pakkaamista ja jätettä. Sen sijaan äidinmaidonkorvikeruokinnasta, jonka suosio on jatkuvassa kasvussa, aiheutuu massiivinen hiilijalanjälki, joka lisää luonnonvarojen ehtymistä, ympäristön tuhoutumista sekä kasvihuonekaasupäästöjä, jotka aiheuttavat ilmaston lämpenemistä ja ilmastonmuutosta. Tietoisuutta vauvojen ruokintatavan yhteydestä maapallon terveyteen on tärkeää lisätä – niin normaali- kuin poikkeusoloissakin.

4. Imetyksen edistäminen etenee hitaasti

Ainoastaan 40 prosenttia maailman vauvoista on täysimetyksellä puolen vuoden ikään saakka ja vain 45 prosenttia on imetettyjä kahden vuoden ikään saakka. On tavallista, että imetykseen ei ole tarjolla tukea terveydenhuollossa, työelämässä ja yhteisöissä. Esimerkiksi riittävän äitiys- ja isyysvapaan puuttuminen sekä työelämän rakenteet tekevät imetyksestä haastavaa. Kriisi- ja poikkeustilanteissa imetyksen toteutuminen vaarantuu helposti. Niille vauvoille, jotka tarvitsevat korvaavaa ravintoa, ei kuitenkaan usein ole tarjolla luovutettua äidinmaitoa. Kriiseissä ja poikkeusoloissa myös äidinmaidonkorvikkeen toimitusketjut voivat olla haavoittuvia. Vuonna 2019 äidinmaidonkorvikkeiden markkinoiden arvo oli 71 miljardia dollaria ja niiden myynti lisääntyi tasaisesti etenkin matalan ja keskitulotason maissa. Äidinmaidonkorvikkeiden lisäksi myös vieroitusvalmisteiden ja taaperomaitojen myynti kasvoi. Maailman terveysjärjestö WHO on kyseenalaistanut näiden valmisteiden tarpeellisuuden. Korvikevalmisteiden epäeettinen markkinointi pahentaa tilannetta.


Vauvojen ruokintatapojen ekologisilla jalanjäljillä on eroja

 

  • Korvikevalmisteiden ekologinen jalanjälki

Lehmänmaito on pääasiallinen raaka-aine korviketeollisuudessa. Maidontuotanto on merkittävä metaanin ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Maan käyttö rehun tuotantoon ja laitumeksi voi aiheuttaa metsäkatoa. Se puolestaan voi lisätä ilmastonmuutosta kiihdyttävää hiilidioksidimäärää, kun metsät eivät ole enää hiilinieluina sitomassa sitä. Viljojen ja soijan rehutuotannossa käytetään suuria määriä torjunta-aineita ja lannoitteita, joista aiheutuu myös merkittävän ekologisen jalanjäljen.

Korvikevalmisteiden tuotantoon, pakkaamiseen, kuljetukseen ja käyttöönottovalmisteluihin tarvitaan energiaa. Prosessin hiilijalanjälki on sitä suurempi, mitä enemmän energiasta on tuotettu fossiilisista polttoaineista.

Jäte on myös yksi ekologisen jalanjäljen mittareista. Miljoonan lapsen ruokkiminen korvikevalmisteilla kahden vuoden ajan tarkoittaa noin 150 miljoonaa korvikejauhepakkausta. Jos kierrätystä ei ole, metallista valmistetut tölkit päätyvät tavallisille kaatopaikoille, kun taas kevyempi muovi-, alumiini- ja paperijäte päätyy usein meriin.

Vesijalanjäljellä tarkoitetaan tuotteen tai palvelun valmistamiseen käytetyn puhtaan veden kokonaismäärää. Puhdas vesi on globalisti niukka luonnonvara ja hyödyke, jota on suojeltava. Korvikevalmisteiden tuotanto ja käyttövalmiiksi tekeminen vaativat runsaasti vettä.

  • Imetyksen ekologinen jalanjälki

Kuuden kuukauden ikään jatkuva täysimetys lisää äidin energiantarvetta noin 500 kcal vuorokaudessa. Vaikka imetys voi lisätä myös nesteentarvetta – riippuen säästä ja aktiivisuudesta – se ei kuitenkaan lisää sitä yli päivittäisen nesteentarpeen normaalivaihtelun. Eri ruoka-aineilla on erilainen hiilijalanjälki ja kasvispainoitteisen ravinto on maapallon kannalta paras vaihtoehto. Kaikkien vanhempien tulisi saada tukea ja ohjausta ravitsemuksellisesti ja maapallolle terveellisten valintojen tekemiseen – sisältäen myös tuen ja ohjauksen imetykseen. Imetys ja äidinmaidon lypsäminen käsin ovat tehokkaita tapoja vähentää jätettä, energiankulutusta ja muita luonnonvaroja. Vaikka rintapumpulla lypsämiseen vaaditaan välineistöä, sekin on korvikeruokintaan verrattuna ympäristöystävällisempää.

  • Jalanjälkien vertailua

Korviketuotannon hiilijalanjäljen määrittäminen tarkasti on monimutkaista ja aiheesta on tehty ainoastaan muutamia systemaattisia tutkimuksia. Käytetyin tutkimusmenetelmä on elinkaariarviointi (LCA), joka selvittää hiilidioksidipäästöjen määrää tuotantotilalta pöytään huomioiden monia muuttujia, tekijöitä ja olettamuksia. Vertaileva tutkimus, joka toteutettiin Isossa Britanniassa, Kiinassa, Brasiliassa ja Vietnamissa osoitti, että näissä maissa imetyksen hiilijalanjälki oli 40%, 53%, 43% ja 46% pienempi verrattuna korvikeruokinnan hiilijalanjälkeen.

Kuudessa Etelä-Aasian maassa tehdyistä tapaustutkimuksista koostettu raportti kertoo, miten paljon korvikevalmisteiden myynti vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin. Raportti osoittaa, että korviketuotanto on merkittävässä roolissa hiilidioksidipäästöjen aiheuttajana. Vieroitusvalmisteiden ja taaperomaitojen tarpeeton käyttö on kaikissa tutkimusvaltioissa kasvava ongelma.


Maailmaa parantavia ratkaisuja imetystä edistämällä

 

  • Kestävän kehityksen tavoitteet lähtökohdaksi 

Kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat lähestymistavan useisiin maapallon terveyttä uhkaaviin haasteisiin. Hyvinvoinnin takaaminen kattaa köyhyyden, nälän ja virheravitsemuksen poistamisen, terveyden edistämisen kuten myös kunnollisen työn, tasa-arvoisuuden, osallisuuden ja rauhan varmistamisen. Imetys on yksi kestävistä ratkaisuista maapallon terveyden takaamiseksi. Imetyksen mahdollistavan ympäristön luominen vaatii olennaisesti erilaisia interventioita: vanhemmuuden suojelua, terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelevien kouluttamista, vauvamyönteisyysohjelman noudattamista, imetysohjauspalvelujen saavutettavuutta sekä äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälisen markkinointikoodin ja siihen kuuluvien WHO:n maailmankongressien tekemien lisäysten  käyttöönottoa ja monitoroimista. 

Mitä voin tehdä?

⇒ Tuo kestävän kehityksen näkökulma mukaan imetystä ja pienten lasten ruokintaa koskevaan päätöksentekoon ja ohjeistuksiin
⇒ Tuo vahvasti esille kansanterveysnäkökulmaan, kun perustelet vauvamyönteisyysohjelman ja imetysohjauksen vahvistamisen tarpeellisuutta
⇒ Lisää päättäjien tietoisuutta imetyksen sekä ruokaturvan ja ympäristöasioiden yhteydestä
⇒ Puolla politiikkaa, jolla pyritään vähentämään lastenruokateollisuuden päästöjä
Edistä kansainvälisen äidinmaidonkorvikkeiden markkinointikoodin ja WHO:n maailmankongressien siihen lisäämien päivitysten implementointia ja valvontaa
⇒ Ole tekemässä työelämästä imetys- ja perheystävällisempää niin, että perhevapaat ja työelämä tukevat imetystä vähintään ILO:n äitiyssuojelusopimuksen vähimmäisvaatimusten tasolla
Sitouta koululaiset, opiskelijat ja sosiaalinen media lisäämään tietoisuutta imetyksen tärkeydestä maapallon hyvinvoinnille

  • Sosiaalista tukea koko yhteiskunnalta

Kaikilla vanhemmilla on oikeus saada perheeltään, yhteiskunnasta, terveydenhuollosta ja työelämästä tukea optimaaliseen imetykseen. Imetyksen suojeluun, edistämiseen ja tukemiseen tähtäävät strategiat ovat hyvin tiedossa – ne täytyy vain ottaa käyttöön ja seurantaan. Imetysohjaus on tutkitusti tehokasta ja sitä tulisi tarjota ensisijaisena tuen muotona kaikille perheille.  

Mitä voin tehdä?

⇒ Vahvista ja kehitä rahoitusta, valvontaa ja parempia käytäntöjä, joilla taataan perheiden tarvitsema tuki
⇒ Lisää tietoisuutta korvikeruokinnan haitallisista ympäristövaikutuksista hyödyntämällä erilaisia viestintäkanavia ja vaikuttajia
⇒ Herätä median kiinnostus  imetyksen ja ympäristön/ilmaston välisiin yhteyksiin
⇒ Keksi luovia tapoja saada yleisö mukaan Imetysviikon #WBW2020 viettoon verkossa
⇒ Sitouta puolisot ja lähipiiri jakamaan kodin tehtäviä ja huolehtimaan imettävästä äiti-vauvaparista
Ole mukana imetystukiryhmän tai muun vauvaperheryhmän toiminnassa ja jaa kokemuksia muiden kanssa, niin teet samalla työtä imetyksen normalisoimiseksi
⇒ Rahoita äidinmaidonkorvikkeiden ympäristövaikutuksia selvittävää, tarkentavaa tutkimusta
⇒ Kerää systemaattista aineistoa ja arvioi erilaisten pienten lasten ruokintaa ohjeistavien toimintaohjelmien toimivuutta poikkeus- ja kriisitilanteissa

  • Laadukasta imetysohjausta kaikille

Imetysohjaus on olennainen tekijä imetyksen lisäämisessä. WHO:n määritelmän mukaan kaikki ohjaus voidaan määritellä tueksi mutta kaikki tuki ei ole ohjaamista. Ohjaus on koulutetun ohjaajan ja vanhemman välinen vuorovaikutteinen prosessi, ei ylhäältä alaspäin annettuja neuvoja siitä, kuinka kuuluu tehdä. Imetysohjauksen tavoitteena on voimauttaa imettämään, huomioiden jokaisen henkilökohtainen tilanne ja toiveet. Se sisältää kuuntelua, myötätuntoista kohtaamista, luottamuksen vahvistamista ja tiedon ja ehdotusten antamista, joiden pohjalta vanhemmat voivat tehdä omaan tilanteeseensa parhaiten sopivia ratkaisuja. Imetysohjaukseen kuuluu myös käytännöllinen apu imetysasentojen ja imuotteen löytämiseksi ja tavallisten ongelmien ratkominen. Ohjausta ja tukea imetykseen voi antaa terveydenhuollon ammattilainen tai vertaistukija tai molemmat yhdessä.

Vaikuttava imetysohjaus on suunnitelmallista, ennustettavaa, aikataulutettua ja jatkuvaa. Se huomioi, että elämän ensimmäiset 1000 päivää raskauden alusta taaperoikään luovat perustan koko elämän terveydelle. Kaikille vanhemmille tulisi tarjota suunniteltuja imetysohjauskäyntejä raskausaikana ja vauvan syntymän jälkeen. Ensimmäisinä kuukausina ohjaustapaamisia tulisi olla tiheästi ja yhteensä ohjauskertoja tulisi olla vähintään 6 lapsen kahden ensimmäisen vuoden aikana. 

Mitä voin tehdä?

⇒ Toimi sen puolesta, että kaikilla vanhemmilla on tasaveroinen pääsy osaavaan imetysohjaukseen julkisessa terveydenhuollossa
⇒ Varmista, että imetysohjauksen hoitopolku muodostaa jatkumon raskausajalta vauvan syntymän jälkeiseen aikaan ja mahdollistaa optimaalisen imetyksen
Edistä Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönottoa kaikkiin vauvaperheitä hoitaviin terveydenhuollon yksiköihin, myös yksityisen terveydenhuollon puolella
Jaa resursseja imetyksen vertaistuelle, jotta perustasoinen imetystuki on matalalla kynnyksella jokaisen vanhemman saatavilla

  • Tietoa ja koulutusta kaikille imetystuen tasoille

Imetyksen vertaistukijat tarvitsevat perustasoista tietoa imetyksestä käytännön taitoja tukemiseen. Vauvaperheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat imetysohjaustaitoja ja kliinista osaamista imetysongelmien ratkaisuun. Lisäksi tarvitaan pidemmälle koulutettuja imetysammattilaisia toimimaan opetuksen, koulutuksen, johtamisen ja valvonnan tehtävissä. Heidän tehtävänään on varmistaa, että imetysohjauspalvelut ovat tehokkaita ja osaamista kehitetään järjestelmän kaikilla tasoilla ja että terveydenhuollon standardeja ylläpidetään ja päivitetään. Osaamisen johdonmukainen kehittäminen imetystuen kaikilla tasoilla vaatii investointeja, joilla vastaavasti saavutetaan taloudellista hyötyä.

Mitä voin tehdä?

Investoi siihen, että imetysohjauksen ja -tuen kaikilla tasoilla toimiville on olemassa johdonmukaiset koulutusohjelmat
⇒Edistä asianmukaisesti koulutetun ja osaavan henkilöstön sijoittamista terveydenhuoltojärjestelmän eri tasoille
Kehitä imetysohjauksen koulutusmateriaaleja ja -ohjelmia 

  • Erityistä tukea erityistilanteissa

Osa perheistä on muita haavoittuvampia ja tarvitsee erityistä tukea imetykseen. Haavoittuvia tilanteita ovat hätä- tai poikkeustilanteet, erityistarpeet tai sellaiset lääketieteelliset haasteet, jotka vaikuttavat äiti-vauvapariin. Ilmastonmuutoksen ja ympäristötuhojen aiheuttamat luonnonkatastrofien lisääntyminen on iso huolenaihe, koska niiden myötä aliravitsemus ja lapsikuolleisuus lisääntyvät merkittävästi. Meneillään oleva COVID-19 -pandemia on myös hätätila, joka jättää lapsiperheet haavoittuvaiseen asemaan. Poikkeusoloissa on tärkeää tehdä perusteltuja ratkaisuja sekä imetettyjen että ei-imetettyjen vauvojen ja pienten lasten ravitsemuksen ja hoivan turvaamiseksi. On ensisijaisen tärkeää, että kansalliset ja kansainväliset ohjeet ovat näyttöön perustuvia ja linjassa keskenään, jotta viesti yleisölle on johdonmukainen. 

Kriiseissä osana ruoka-apua tapahtuva äidinmaidonkorvikkeiden lahjoittaminen ja jakelu voi häiritä ja heikentää imetystä. Äidinmaidonkorvikkeen toimitusketjujen epäluotettavuus ja epähygieeniset olot, jotka ovat tavallisia poikkeustilanteissa, tekevät imetyksestä turvallisimman vaihtoehdon. Myös COVID-19 -pandemian aikana WHO ja UNICEF suosittelevat imetystä tarpeellisin hygieniavarotoimin.  The Operational Guidance of Infant Feeding in Emergensies (OG-IFE) on perustyökalu, joka antaa ohjeet imetyksen suojeluun ja tukemiseen poikkeusoloissa. 

Mitä voin tehdä?

⇒ Edistä näyttöön perustuvien, kansainvälisten pienten lasten ruokintasuositusten käyttöä kansallisten toimintaohjelmien ja terveysviestinnän kehittämisessä
⇒ Varmista, että imetyksen suojelu, edistäminen ja tukeminen on erikseen huomioitu kansallisissa valmius- ja varautumissuunnitelmissa
Informoi kaikkia terveydenhuollon toimijoita, yhteisöjä ja suurta yleisöä imetyksen tärkeydestä osana kansallisia ja yhteisöjen varautumissuunnitelmia
⇒ Vahvista imettävien perheiden tukea tavoilla, jotka kohdistuvat kaikkiin perheenjäseniin ja yhteisöön kehittämällä soveltuvia ja johdonmukaisia viestejä
⇒ Edistä imetyksen turvaamiselle tärkeitä taitoja, kuten käsinlypsytaidon osaamista, rintapumpun turvallista käyttöä, lypsetyn maidon oikeaa säilytystä ja käsittelyä, lisämaidon tarjoamista kupista, imetyksen tehostamismenetelmiä ja relaktaatiota
⇒ Varmista luovutetun äidinmaidon saatavuus kaikille vauvoille, jotka sitä tarvitsevat

 

Suomessa Imetysviikkoa vietetään vuosittain lokakuussa, vuodesta 2018 lähtien viikolla 40. Kansainvälinen Imetysviikko on elokuun alussa. Tapahtumaa organisoi World Alliance for Breastfeeding Action WABA. Kansainvälisen imetysviikon internet-sivut ovat osoitteessa: www.worldbreastfeedingweek.org

 

Lähde: World Alliance for Breastfeeding Action WABA 2020: #WBW2020 Action Folder.