Imetysviikko 2018

Kansainvälisen Imetysviikon tämän vuoden teema on Imetys – elämän perusta.
Imetysviikkoa vietetään Suomessa 1.-7.10.2018.

Imetysviikko 2018: Imetys – elämän perusta

Tänä vuonna imetysviikon teema nostaa esiin imetyksen merkitystä globaalissa taistelussa eriarvoisuutta, köyhyyttä ja virheellistä ravitsemusta vastaan. Kestävämpi tulevaisuus tarvitsee imetyksen turvaamista, edistämistä ja tukemista. Aidosti imetysmyönteisen maailman tiellä on vielä monia esteitä. Puutteita on niin terveyspalveluissa, tukiverkostoissa kuin työelämän lainsäädännössä. Äidinmaidonkorvikkeiden aggressiivinen markkinointi pahentaa tilannetta.

Kestävä ja oikeudenmukainen maailma rakentuu köyhyyden poistamisesta, ympäristönsuojelusta ja hyvinvoinnin takaamisesta jokaiselle. Tällä hetkellä epätarkoituksenmukainen ravitsemus, ruokaturvan epävarmuus ja köyhyys koskettavat miljoonia ihmisiä ja seisovat kestävän kehityksen tiellä. Kaikkien saatavilla oleva imetys muodostaa terveyden ja selviytymisen perustan maailman lapsille ja äideille.

Parasta mahdollista kaikille maailman lapsille

Imetys tasoittaa sosioekonomisia eroja antaessaan jokaiselle tasapuolisesti hyvät eväät elämän alkuun. Imetys edistää naisten ja lasten terveyttä, hyvinvointia ja selviytymistä kaikkialla maailmassa. Epätarkoituksenmukainen ravitsemus haittaa WHO:n tilastojen mukaan 250 miljoonan alle viisivuotiaan lapsen kasvua ja kehitystä. Eriasteinen aliravitsemus ei ole ainoa virheravitsemuksen muoto. Lapsuusiän ylipaino on jatkuvasti lisääntyvä ongelma, joka ei kosketa pelkästään korkean elintason maita. Imetyksen puute yhdistää sekä ali- että ylipainoisia lapsia. Virheravitsemuksen kaikilla muodoilla on kauaskantoisia haittavaikutuksia terveyteen.

Lapsen virheravitsemuksen aiheuttaja on usein korvikeruokinta puutteellisilla resursseilla. Ongelmia aiheuttavat esimerkiksi puhtaan veden puute, haasteet hankkia riittävästi korviketta, vaikeudet noudattaa korvikeruokinnasta annettuja ohjeita tai ohjeistuksen puuttuminen. Imetys voi estää lapsen aliravitsemuksen kehittymisen myös epäsuorasti, esimerkiksi ehkäisemällä vakavan ripulitaudin.

Sikiön ja lapsen kehityksessä ensimmäiset 1000 päivää ovat ravitsemuksen kannalta kriittisimmät. Yhtä vakavimmista aliravitsemuksen muodoista tavataan kehitysmaissa yleisimmin 9-24 kuukauden ikäisillä lapsilla, joiden imetys on lopetettu. Tila johtuu proteiinien puutteesta ja siitä käytetään nimeä kwashiorkor. Nimi tarkoittaa sairautta, jonka vauva saa, kun hänet vieroitetaan rinnasta. Kwasiorkorista kärsivän pikkulapsen tunnistaa helposti kuihtuneista raajoista ja pallomaiseksi turvonneesta vatsasta. Nämä lapset ovat surullisen tuttua kuvastoa nälänhädistä kertovassa uutisvirrassa. 

Imetys vaikuttaa epäsuorasti myös äidin ravitsemukseen. Uskomukselle, että imettävä äiti laihtuu ja kuihtuu, ei näytä olevan perää. Hyvä raskausajan ravitsemus yhdistettynä syntyvyyden säätelyyn ja ehkäisyvälineiden käyttöön ovat pääosassa aliravitsemuksen ehkäisyssä. Huolellisesti toteutettuna täysimetys toimii ehkäisykeinona. Lisäksi imetys auttaa painonhallinnassa ja tarjoaa myös naiselle pitkäaikaisia terveyshyötyjä.

Ruokaturvaa ja ympäristötekoja

Ruokaturva tarkoittaa sitä, että kaikkien ihmisten saatavilla on ruokaa kaikkina aikoina. Ruokaturvaan vaikuttavat ruoan saatavuus, edullisuus ja erilaiset kriisit. Konfliktit, luonnonkatastrofit ja köyhyys tekevät miljoonien ihmisten elämästä selviytymistaistelua. Imetys on tärkein tekijä vauvojen ja pienten lasten ruokaturvan näkökulmasta. Vastoin yleistä luuloa, imettävän äidin ravitsemustila ei vaikuta äidinmaidon määrään tai laatuun, lukuunottamatta äärimmäisestä aliravitsemuksesta kärsiviä äitejä. Imetyksellä voidaan estää lapsen virheravitsemus, vaikka perheen ravitsemuksessa olisi puutteita.

Humanitäärisissä kriiseissä imetys on helposti haavoittuva. On tavallista, että stressi ja turvattomuus saavat äidit lopettamaan imetyksen ja valitsemaan ruoka-apuna jaettavan korvikejauheen. Korvikejauheen epäluotettavat toimitusketjut ja epähygieniset olot hädänalaisissa tilanteissa tekevät imetyksestä kuitenkin ainoan turvallisen vaihtoehdon imeväisikäisen ruokintaan. Imetys voi myös parantaa koko perheen mahdollisuuksia parempaan ravitsemukseen, sillä äidinmaidon hankkimiseen ei kulu rahaa.

Monien luonnonkatastrofien takana on ilmaston muuttuminen ja ympäristötuhot. Imetyksen edistäminen on tärkeässä roolissa myös ympäristönsuojelussa. Äidinmaito on luonnollista, uusiutuvaa ruokaa, joka on ympäristöystävällistä, koska se on tuotettu ja viety kuluttajan luo ilman päästöjä, pakkauksia ja jätettä. Korvikeruokinnan massiivinen ekologinen jalanjälki aiheuttaa  luonnonvarojen ehtymistä, ympäristön tuhoutumista ja ilmastonmuutosta lukuisin eri tavoin. Lehmänmaidon tuotannosta aiheutuu ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasuja. Sen lisäksi äidinmaidonkorvikkeen valmistukseen, pakkaamiseen, säilytykseen, kuljetukseen ja käyttöön tarvitaan mittavat määrät fossiilisia polttoaineita ja vettä.

Avain valoisampaan tulevaisuuteen

Köyhyys on vaikeasti katkaistava kierre, johon vaikuttavat monet tekijät, muun muassa nälkä ja epätarkoituksenmukainen ravitsemus. Raskausajan ja varhaislapsuuden virheravitsemuksen aiheuttamat fyysiset ja psyykkiset terveysongelmat voivat estää lapsen koulunkäynnin ja opiskelun, koulutuksen puute taas rajoittaa työllistymismahdollisuuksia aikuisena. Imetys on keino antaa jokaiselle lapselle paremmat, tasavertaiset lähtökohdat elämään. Se mahdollistaa miljoonien lasten selviytymisen ja hyvinvoinnin, ja tasoittaa polkua terveempään elämään ja vauraampaan tulevaisuuteen.

Äidinmaito on ravitsemuksellisesti ja immunologisesti ensiluokkaista ruokaa vauvoille ja taaperoille, ja se edistää aivojen kehitystä ja kognitiivisia valmiuksia paremmin kuin mikään muu. Imetys on yhdistetty korkeampaan älykkyysosamäärään, joten sen hyödyt ulottuvat myöhempiin oppimistuloksiin, koulutustasoon, työllistymiseen ja ansiotuloihin.

Imettämättömyyden kustannukset koskettavat koko yhteiskuntaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Matalammat imetysluvut ovat yhteydessä muun muassa kohonneeseen sairastavuuteen sekä matalampaan koulutustasoon ja työllisyyteen.  Lisäksi äidinmaidonkorvikkeen tuotantoprosessin ympäristöhaitat nostavat osaltaan imettämättömyyden hintalappua.

Imetysviikko haastaa toimimaan

Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut tavoitteeksi, että 50% vauvoista olisi täysimetettyjä vuoteen 2025 mennessä. Vaikka suunta on oikea, toimintaohjelmien tavoitteiden ja käytännön välillä on edelleen iso kuilu kurottavana. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yhteisiä ponnisteluja. Yhdessä voimme pitää ääntä imetyksen merkityksestä ravitsemukseen, ruokaturvaan ja köyhyyden vähentämiseen.

Lisää tietoisuutta hyvän ravitsemuksen, ruokaturvan, köyhyyden vähentämisen ja imetyksen välisistä yhteyksistä

Keskustele ja informoi:

  • korvikeruokinnan riskeistä, erityisesti riskiryhmien kohdalla
  • imetyksen elinikäisistä terveyshyödyistä
  • imetyksen merkityksestä hiilijalanjäljen pienentäjänä
  • imettämättömyyden hintalapusta perheille ja yhteiskunnalle

Vakiinnuta ajatus imetyksestä elämän perustana

Imetyksen edistämisellä on paikkansa osana:

  • ylipainoisuutta ehkäiseviä toimintaohjelmia
  • kansallisia ruokaturvasuunnitelmia ja kriisiajan toimintaohjelmia
  • kaikkien odottavien ja synnyttäneiden, sekä pikkulapsiperheiden kanssa töitä tekevien ammattiryhmien koulutusohjelmia
  • odottaville ja pikkulapsiperheille suunnatuissa tietomateriaaleissa

Sitouta muita toimijoita mukaan työhön

Imetyksen edistämisen kannalta keskeisiä tahoja ovat:

  • ravitsemuksen, ruokaturvan, ruoka-avun, ympäristönsuojelun ja köyhyyden poistamisen parissa toimivat organisaatiot
  • nuoret
  • isät ja vauvaperheiden lähipiiri
  • ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyöverkostot

Pistä tuulemaan ja vaikuta imetyksen edistämiseksi

Edistä ja kehitä työyhteisössä ja yhteiskunnallisesti:

  • Vauvamyönteisyyssertifioinnit sairaaloille ja neuvoloille
  • Lisää resursseja imetysohjaukseen ja imetyksen edistämiseen
  • Vanhempainvapaita ja äitien työssäkäyntiä koskevat lait ja käytännöt
  • Äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälinen markkinointikoodi

Imetysviikon lukuja

  • Maailmassa on 155 miljoonaa aliravittua, 52 miljoonaa kuihtunutta ja 41 miljoonaa ylipainoista alle 5-vuotiasta lasta
  • Ylipainoisia aikuisia on yli 1,9 miljardia
  • Imetys vähentää ylipainoisuuden ja lihavuuden riskiä 10% korvikeruokintaan verrattuna
  • Matalan ja keskimääräisen tulotason maissa imetetyillä vauvoilla on 21% pienempi todennäköisyys kuolla ensimmäisen elinvuoden aikana verrattuna vauvoihin, joita ei ole koskaan imetetty
  • 815 miljoonaa ihmistä kärsii jatkuvasta ruokaturvan puutteesta ja aliravitsemuksesta. Heistä yli puolet asuu konfliktialueilla
  • Äidinmaidonkorviketta arvioidaan myytävän 70,6 miljardilla dollarilla vuonna 2019 maailmanlaajuisesti
  • Yhden äidinmaidonkorvikejauhekilon tuottamiseen tarvitaan 4000 litraa puhdasta vettä
  • Lyhytkestoinen imetys oli yhteydessä 2,6 pistettä matalampaan ÄO:n
  • Imettämättömyys on yhdistetty 302 miljardin dollarin taloudellisiin menetyksiin vuosittain
  • Imetys on yksi parhaista investoinneista maailman terveyteen. Jokainen imetykseen satsattu dollari tuottaa 35-kertaisen taloudellisen hyödyn

 

Kansainvälisen imetysviikon internet-sivut ovat osoitteessa: www.worldbreastfeedingweek.org