Imetysviikko 2017

Kansainvälisen Imetysviikon tämän vuoden teema on Imetyksen tukena yhdessä – Sustaining Breastfeeding Together.
Imetysviikkoa vietetään Suomessa 16.-22.10.2017.

Imetyksen terveyshyödyt sekä vauvalle että äidille ovat laajalti tunnettuja. Imetyksen edistämisen hyviä vaikutuksia voidaan kuitenkin tarkastella myös taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten hyötyjen näkökulmasta. Mitattavien hyötyjen lisäksi imetys on myös ihmisoikeuskysymys. Imetyksen laaja-alainen merkitys nousee hyvin esiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa, joita imetysviikon tämänvuotinen teema esittelee imetyksen näkökulmasta.

Imetysviikon teema herättelee pohtimaan imetystä laajempana kuin vain äitiä ja lasta koskevana ilmiönä sekä miettimään, miten voisimme niin yksilöinä kuin yhdessä edistää ja tukea imetystä eri osa-alueilla. Eri toimijoiden yhteistyöllä on mahdollista saada vaikuttavampia tuloksia kuin yksin.

Imetysmyönteisyys on tärkeässä roolissa

Imetys, yhtenä osana vauva- ja pikkulapsiperheiden elämää, tulee esiin monessa sellaisessakin yhteydessä, joita ei automaattisesti ajatella imetyksen edistämisen kannalta keskeisiksi. Kuitenkin kaikki kohtaamiset, joissa imetys tulee puheeksi tai huomion kohteeksi, vaikuttavat osaltaan äitien imetysvalintoihin.

Imetysviikon yhteistyöteema haluaa havahduttaa myös muut kuin varsinaista imetysohjausta antavat ammattilaiset tiedostamaan oman merkityksensä imetyksen edistämisessä. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi päättäjät, toimittajat, varhaiskasvattajat, sosiaalityöntekijät, lääkärit, hammashoitajat ravitsemusterapeutit sekä ravintoloiden ja muiden julkisten tilojen henkilökunta. Laajemmissa yhteyksissä imetykseen vaikuttavat mm. terveys- ja perhepoliittiset päätökset, imetystä suojeleva lainsäädäntö sekä se, miten imetykseen suhtaudutaan yhteiskunnassa. Siksi myös jokaisen mattimeikäläisen asenteilla on merkitystä.

Suomessa imetysviikon yhdeksi ulottuvuudeksi onkin haluttu nostaa myönteinen suhtautuminen julki-imetykseen.

Imetys ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

YK:n jäsenmaat vahvistivat vuonna 2015 kaikkiaan 17 kestävän kehityksen tavoitetta, joiden toteutuminen parantaa ihmisten ja ympäristön hyvinvointia maailmanlaajuisesti. Päämäärien tavoittelussa korostuu yhteinen vastuu ja yhteistyö: tavoitteet ovat universaaleja ja koskevat kaikkia YK:n jäsenvaltioita. Jokainen tavoite on tärkeä ja ne ovat myös yhteydessä toisiinsa. Jotta tavoitteet toteutuisivat, tarvitaan suunnitelmallista yhteistyötä valtioiden, kuntien, päättäjien ja kansalaisten kesken.

Imetyksen edistäminen liittyy neljään kestävän kehityksen tavoitteiden pääteemaan:

Ravinto, ruokaturva ja köyhyyden vähentäminen

Maailmanlaajuisesti imetys on tärkeässä roolissa nälänhädän estämisessä. Äidinmaito on ensiluokkaista ravintoa myös silloin, kun imettävä äiti ja lapsi elävät äärimmäisessä köyhyydessä tai kriisialueella. Korvikeruokinta voi olla liiallinen taloudellinen rasite, jolloin perheet voivat turvautua laimennetun tai itsetehdyn korvikemaidon käyttöön tai rajoittaa vauvan maitomäärää. Aliravitsemus aiheuttaa lähes puolet alle viisivuotiaiden kuolemista maailmanlaajuisesti, mikä tarkoittaa 2,6 miljoonaa nälkään kuollutta lasta vuodessa. Pulloruokinnan turvallisuus on myös riippuvaista hygieniasta ja puhtaan veden saatavuudesta, kun taas äidinmaito suojaa lasta infektioilta.

Länsimaissa imetysluvuissa on nähtävissä selkeä ero äitien sosioekomisen taustan mukaan: korkeasti koulutetut äidit imettävät edelleen eniten. Meilläkin on työsarkaa siinä, että imetystavoitteet toteutuisivat myös vähemmän imettävien ryhmien, kuten nuorten äitien, yksinhuoltajaäitien ja maahanmuuttajaäitien kohdalla. Imetystiedon, imetystuen ja imetysosaamisen lisääminen vaatii tiedotusta kaikille ikäryhmille ja yhteistyötä eri sektoreiden välillä. Päättäjien tulisi turvata riittävät resurssit tähän työhön.

Selviytyminen, terveys ja hyvinvointi

Imetys on tärkeä tekijä vastasyntyneiden vauvojen ja äitien terveydelle ja hyvinvoinnille. Kehittyvissä maissa, joissa infektiot ja heikko hygienia aiheuttavat valtaosan lapsikuolleisuudesta, imetys on usein vauvan hengissä selviämisen edellytys.

Myös länsimaissa imetys vähentää sairaalapäivinä laskettuna vauvojen sairastuvuutta mm. hengitystieinfektioihin ja ripuliin. Esimerkiksi ennenaikaisina syntyneiden vauvojen riski sairastua henkeä uhkaavaan suolistoinfektioon, nekrotisoivaan enterokoliittiin, on äidinmaitoa saavilla keskosvauvoilla pienempi kuin korvikeruokituilla. Infektiotautien lisäksi imetys vähentää lapsen ja äidin riskiä sairastua moniin pitkäaikaissairauksiin. Näin ollen imetyksen antamat terveyshyödyt ovat osin elinikäisiä.

Suorien terveyshyötyjen lisäksi sujuva imetys vaikuttaa äidin ja lapsen emotionaaliseen hyvinvointiin. Imetys edistää äidin ja lapsen välisen kiintymyssuhteen muodostumista syntymän jälkeen, vähentää molempien stressiä ja tukee vauvan vuorokausirytmin mukautumista äidin rytmiin.

Globaalina tavoitteena on nostaa kuuden kuukauden täysimetysprosentti viiteenkymmeneen vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen toteutuminen vaatii poliittista, taloudellista ja sosiaalista tukea. Suomessa imetyksen edistämisen tavoitteet ja keskeisimmät keinot on kirjattu Kansalliseen imetyksen edistämisen toimintaohjelmaan, jonka päivitetty versio julkaistaan loppuvuodesta. Suomessa toimii jo usealla alueella moniammatillisia imetystoimijoiden verkostoja, joiden työ imetystiedon levittämiseksi sekä hyvien käytäntöjen vakiinnuttamiseksi on ollut vaikuttavaa.  Ammattilaisten ja vertaistukijoiden yhteistyöllä on mm. järjestetty koulutuksia ja seminaareja, tuotettu materiaaleja ja opittu toinen toisiltaan.

Ympäristö ja ilmastonmuutos

Vauvaikäisten ravinto vaikuttaa myös osaltaan planeettamme hyvinvointiin. Rintamaito on luonnollista, uusiutuvaa ruokaa. Se ei tuota päästöjä eikä jätettä, toisin kuin äidinmaidonkorvikkeet, joiden tuottaminen, pakkaaminen ja kuljetus vaatii massiivisen määrän luonnonvaroja ja kiihdyttää ilmastonmuutosta. Esimerkiksi yhden äidinmaidonkorvikejauhekilon tuottamiseen kuluu 4000 litraa vettä.

Turvalliset, laadukkaat korvikkeet ovat tärkeitä silloin, kun imetys ei jostain syystä ole mahdollista tai se ei riitä vauvan tarpeisiin. Korviketeollisuuden negatiivinen vaikutus ympäristöön ja hiilijalanjälkeen on kuitenkin merkittävä. Tukemalla imetystä ja jakamalla siitä riittävästi tietoa perheille, turhaa korvikkeiden käyttöä olisi mahdollista välttää. Tärkeä työkalu imetyksen suojelemiseksi ja korviketeollisuuden vastuullisuuden valvomiseksi on Kansainvälinen äidinmaidonkorvikkeiden markkinointikoodi.

Naisten työllisyys ja tuottavuus

Imetyksen jatkaminen myös töihinpaluun jälkeen tulisi nähdä mahdollisena, hyväksyttävänä asiana ja osana tasa-arvoa. Imetyksen jatkuminen ja imettävän äidin hyvinvointi olisi tärkeää turvata esimerkiksi sallimalla pumppaus- tai imetystaukojen pitäminen työpäivän aikana ja mahdollistamalla pumpatun äidinmaidon vieminen lapsen päivähoitopaikkaan.

Suomessa äitiys- ja vanhempainvapaa turvaavat osaltaan imetyksen jatkumista lapsen ensiviikkoina- ja kuukausina. Töihin palaavien äitien imetetyt lapset ovat yleensä isompia vauvoja tai taaperoita, ja yleinen ajatus on, että imetys olisi hyvä lopettaa ennen äidin töiden alkua. Kuitenkin juuri päivähoidon aloituksen yhteydessä imetyksen antamasta infektiosuojasta olisi erityisen paljon hyötyä. Lapsen sairastelu kuormittaa koko perhettä ja aiheuttaa työnantajalle merkittäviä lisäkustannuksia ja käytännön haasteita.

Maailmanlaajuisesti lainsäädäntö ja menettelytavat, jotka suojaavat naisen oikeutta imettää ja työskennellä yhtäaikaisesti, vaihtelevat valtavasti. Lähes kaikissa maissa riittää vielä kehitettävää – sekä käytännöissä että asenteissa. Etenkin niissä maissa, joissa äitiyslomat ovat lyhyitä, naisten tulisi voida yhdistää imettäminen ja palkkatyö ilman syrjintää. Ylivoimaisesti tehokkain keino edistää imetystä ja pikkulasten hyvinvointia on kuitenkin taata synnyttäneille naisille mahdollisuus rahallisesti korvattuun äitiysvapaaseen. Jokainen lisäkuukausi äitiysvapaata vähentää lapsikuolleisuutta 13%. Tällä hetkellä ainoastaan puolessa maailman valtioista toteutuu edes 14 viikon vähimmäissuositus (ILO 2000). Vasta kuuden kuukauden äitiysvapaa toisi todellista turvaa täysimetystavoitteiden toteutumiselle.

Kansainvälistä imetysviikkoa organisoi WABA (World Alliance for Breastfeeding Action). Imetysviikkoa vietetään maailmalla elokuussa. Suomessa ja osassa muita Pohjoismaita imetysviikko on lokakuussa.

 Ideoita imetyksen edistämiseksi – jokaiselle jotakin

Imetysviikko on mainio tilaisuus tempaista imetyksen puolesta – isosti ja näyttävästi tai ihan pienellä eleellä. Tähän kokoamme hyviä ideoita meiltä ja maailmalta. Jos haluat jakaa oman ideasi, kerro se meille osoitteeseen itu@imetys.fi niin lisäämme sen sivustollemme innoitukseksi muillekin. Muista myös, että todellisuudessa imetysviikko on joka viikko ja tekoja imetyksen eteen tarvitaan joka päivä!

-Paikallisia imetystukiäitejä voi kysyä vieraaksi imetysviikon tapahtumaan neuvolaan, synnytyssairaalaan tai vaikka perhekahvilaan

-Ystävien kesken voi järjestää pehmotissien virkkaus- tai neulontaillan. Valmiita tissejä tarvitaan imetystukiryhmissä, neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa

-Kirjastoon voi koota Imetysviikon teemapöydän imetysaiheisista kirjoista. Myös monessa lastenkirjassa imetystä käsitellään leppoisan luontevasti

-Imetysviikko on hyvä hetki tarjota imetysaiheista juttua vaikkapa paikallislehteen

-Kahviloissa ja ravintoloissa imettävät äidit voi huomioida viemällä vettä pyytämättä tai tarjoamalla vaikkapa santsikupin ilmaiseksi