Imetysviikkoa vietetään Suomessa viikolla 40, tänä vuonna 30.9.–6.10.2024. Maailmalla imetysviikkoa vietetään perinteisesti jo elokuussa.
Imetysviikon vuoden teemana on ”Closing the gap – Breastfeeding Support for All”.
Imetyksen mahdollistaminen kaikille on osa yhdenvertaista yhteiskuntaa
Vuoden 2024 imetysviikon teema nostaa esiin imetyksen eriarvoisen toteutumisen taustatekijöitä ja ratkaisuja sekä muistuttaa imetyksen roolista YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.
Yksilöllisyys on imetysohjauksen laatutekijä
Tasa-arvoisuus odotus- ja vauva-ajan palvelujen tarjoamisessa kuulostaa ihanteelliselta. Imetysohjauksessa samojen palvelujen tarjoaminen kaikille on kuitenkin syy siihen, että imetysohjaus jää usein riittämättömäksi niillä, jotka tarvitsisivat syystä tai toisesta enemmän tukea.
Suomesta puuttuvat imetysohjauksen hoitopolut, joissa ohjausta kohdennetaan perheen tarpeesta tehdyn arvioinnin perusteella ja tilannekohtaisesti. Aidosti tavoiteltava ihanne palvelujärjestelmässä olisi yhdenvertaisuus, jolloin jokaiselle imettävälle vanhemmalle varmistettaisiin yhtäläiset mahdollisuudet sujuvaan imetykseen yksilöllisen, oikea-aikaisen ja asiantuntevan imetystuen avulla.
Imetys voi tasoittaa terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoista jakautumista
Imetyksen yhdenvertainen toteutuminen on keino tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentamiseen. Erityisen vaikuttavaa on heikommassa asemassa olevien perheiden imetyksen tukeminen. Suomessa muita vähemmän imettävät nuoret, matalasti koulutetut, tupakoivat tai lapsesta yksin huolehtivat vanhemmat. Myös lapsen toisen vanhemman nuori ikä, matala koulutustaso ja tupakkatuotteiden käyttö vähentävät imetyksen toteutumista.
Epäoptimaalisen imetyksen aiheuttamat terveysriskit kasautuvat samoille väestöryhmille, joilla on muutenkin suurempi riski sairastua pitkäaikaissairauksiin, joiden riskiä voisi imetyksellä pienentää. Kansainvälisissä tutkimuksissa imetys on yhdistetty myös sosiaalisen ja ekonomisen yhdenvertaisuuden parantumiseen: imetys on yhteydessä korkeampaan älykkyysosamäärään sekä parempaan koulutus- ja tulotasoon aikuisena.
Imetysohjausta ei saa joutua odottamaan
Vauvan ensimmäisen viikon aikana annetulla imetysohjauksella on kriittinen merkitys imetyksen käynnistymiselle ja kokonaiskestolle. Vaikka imetyksen haasteisiin ja maitomäärään voi usein puuttua vielä myöhemminkin, ensimmäisten päivien sujuminen vaikuttaa imetysluottamukseen ja perheen käsityksiin vauvan ruokinnasta.
Suomessa esikoislapsia täysimetetään vähemmän kuin myöhemmin syntyviä lapsia, mikä kertoo ensisynnyttäjien suuremmasta imetystuen tarpeesta. On kuitenkin tärkeää huomioida, että myös uudelleensynnyttäjä voi tarvita runsaasti tukea imetyksen käynnistymisvaiheessa, mikäli esikoisen imetys on ollut osittaisimetystä tai päättynyt varhain.
Nykytilanteessa perheen asuinpaikka vaikuttaa merkittävästi siihen, millaista tukea ja miten nopeasti on tarjolla esimerkiksi haastavampiin imetysongelmiin, kireän kieli- tai huulijänteen hoitoon tai imetyksen erityistilanteisiin. Esimerkiksi erityistason imetysohjausta tarjoavia vastaanottoja on vain osassa synnytyssairaaloista ja neuvoloista, ja asiakkaaksi pääsyn kriteerit vaihtelevat. Imetysohjauksen palvelujärjestelmän kehittäminen valtakunnallisesti onkin tärkeimpiä keinoja imetykseen liittyvän eriarvoisuuden vähentämiseksi.
Lue lisää:
Kansainvälistä Imetysviikkoa koordinoi World Alliance for Breastfeeding Action (WABA)
Kansainvälinen imetysviikko WABAn sivuilla