Imetysviikkoa vietetään tänä vuonna Suomessa 2.-8.10.2023. Vuoden teemana on ”Enabling breastfeeding – Making a difference for working parents”. Työelämän imetysmyönteisyyden teema on erityisen ajankohtainen meillä Suomessa, jossa perhevapaauudistuksen voimaan tulosta on vuosi ja vanhempainvapaiden jakaminen mietityttää vauvaperheitä.
Imetys ei pääty arjen muutoksiin
Perhevapaauudistus tavoittelee pysyvää muutosta vauvaikäisten lasten hoitovastuun jakamiseen. Perhevapaiden jakaminen tasan vanhempien kesken tarkoittaa sitä, että jatkossa työelämään palaa aiempaa enemmän vauvaikäisten lasten imettäviä vanhempia. Myös taaperoimetyksen suosio on kasvanut Suomessa nopeasti. Imetys on monelle lapselle tärkeää vauvavuoden jälkeenkin, eivätkä imetyksen hyödyt ja kätevyys katoa lapsen kasvaessa. Sujuva imetys mukautuu muuttuviin rytmeihin helposti ja myös vauva tottuu yleensä nopeasti uusiin rutiineihin. Imetyksen jatkumisen mahdollisia haasteita eivät olekaan töihin palaaminen ja uusi arki sinänsä, vaan lannistavat asenteet ja tiedon puute.
Suomesta puuttuu imetystä suojeleva lainsäädäntö
Työelämän imetystä tukevista käytännöistä säädetään lailla jo esimerkiksi Norjassa ja Virossa. Palkalliset imetys- tai pumppaustauot tai oikeus palkalliseen työajan lyhentämiseen imetysaikana ovat osa kansainvälisen työjärjestö ILO:n äitiyssuojelusopimusta, jonka ratifiointia myös Suomessa on esitetty muun muassa palkansaajajärjestöjen ja THL:n toimesta. Toistaiseksi sopimuksen ohittamisen perusteeksi on esitetty väite, että pitkät äitiysvapaat turvaavat suosituksenmukaisen imetyksen. Perhevapaauudistuksen myötä tilanne on muuttunut, mutta imetyksen turvaamisen näkökulmaa ei ole huomioitu uudistusta valmisteltaessa. Nykylainsäädännössä ainoastaan työturvallisuuslaki huomioi imettävän työntekijän oikeuden ylimääräisiin lepotaukoihin.
Nyt tarvitaan toimia työnantajilta
Imetysmyönteisen kulttuurin rakentamisessa tärkeintä on luoda työpaikoille ilmapiiriä, jossa perhemyönteisyys on työelämän arkipäivää ja imetyksestä puhutaan normalisoiden. Imetysmyönteisyys on tulevaisuuden työelämän veto- ja pitovoimatekijä. Työpaikan imetysmyönteisyys, johon kuuluu viihtyisän pumppaustilan tarjoaminen, luo tutkimuksen mukaan positiivisia mielikuvia työnantajasta ja on yhteydessä työntekijöiden viihtyvyyteen. Imetyksen jatkamista tukeva työkulttuuri toimii myös sitouttavana tekijänä.
Työnantaja hyötyy imetyksen jatkumisesta
Imetysmyönteisyyttä motivoimaan työpaikoille tarvitaan tietoa imetyksen hyödyistä lapselle, työntekijälle, yhteiskunnalle ja työnantajalle itselleen. Imetyksellä on lukuisia terveyshyötyjä lapselle ja vanhemmalle. Työnantajan näkökulmasta konkreettisin hyöty lienee imetyksen antama infektiosuoja: imetetyt lapset sairastavat vähemmän ja lievemmin, mikä vähentää poissaoloja sairaan lapsen hoidon takia sekä niistä johtuvaa lisätyötä ja kustannuksia. Imetysmyönteisyyden on raportoitu vähentävän työterveyshuollon käyttöä sekä poissaoloja jopa kolmanneksen.
Imetysmyönteisyyden kustannukset sen sijaan eivät ole suuria. Käytännön muutokset imetyksen tukemiseksi työpaikoilla ovat tarkoittavat usein rauhallisen tilan järjestämistä maidon pumppaamiselle tai imetetyn lapsen piipahduksille. Jos työtä ei tehdä kiinteästi työpisteellä, työaikajoustoilla tai yksilöllisellä taukojen suunnittelulla mahdollistetaan imetys tai pumppaaminen. Esimerkkejä erilaisista työpaikoista löytyy työnantajille suunnatusta oppaasta.
Työterveyshuollon rooli imetyksen tukemisessa
Perhevapaauudistuksen tavoitteiden toteutuessa myös työterveyshuollolta vaaditaan imetyksen huomioimista osana terveyden ja hyvinvoinnin kokonaiskuvaa. Totutusti imetysohjaus on ollut neuvoloiden terveydenhoitajien vastuulla, mutta jatkossa myös kollegat työterveyshuollossa tarvitsevat osaamista muun muassa imetyksen jatkamisen tukemiseen, taaperoimetykseen ja imetyksen huomioimiseen vanhemman terveyskysymyksissä.
Lue lisää:
Imetysmyonteinen työpaikka – opas
WHO: World Breastfeeding Week 2023
International Labour Organization ILO