Imetysviikkoa vietetään Suomessa 3. – 9.10.2022. Viikon teema on tänä vuonna
Step up for Breastfeeding – Educate and Support
Imetysviikko 2022: Imetyksen turvaamiseen tarvitaan koko yhteiskuntaa
Sujuvan imetyksen turvaamiseen tarvitaan imetyksen eri vaiheissa lukuisia eri toimijoita terveydenhuollosta, työelämästä, perheen lähipiiristä ja yhteiskunnan muista rakenteista. Imetysviikko nostaa esiin eri tahot vastuualueineen, sivurooleissa olevista näkyvimpiin, ja muistuttaa että ihan jokaista tekijää tarvitaan, jotta imetyksestä saadaan optimaalinen hyöty lapselle, imettävälle vanhemmalle, perheelle, työnantajille ja koko yhteiskunnalle.
Imetyksen merkitys kasvaa muuttuvassa maailmassa
Rintamaito turvaa optimaalisesti lapsen kasvun ja kehityksen ja auttaa torjumaan infektioita. Imetys vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä kiintymyssuhdetta ympäristöstä tulevista stressitekijöistä huolimatta ja varmistaa ruokaturvan vauvalle ja pienelle lapselle, myötävaikuttaen samalla myönteisesti koko perheen ruokaturvaan.
Edellä mainitut hyödyt ovat vain esimerkkejä imetyksen monista hyödyistä, mutta erityisesti niitä, joiden merkitykseen on alettu havahtua paremmin parin viimeisen vuoden tapahtumien valossa. Koko maailmaa ravistellut Covid-19 pandemia ja lähelle tulleet geopoliittiset konfliktit ovat muuttaneet nopeasti maailmankuvaamme ja nakertaneet ihmisten ruokaturvan perustuksia myös länsimaissa.
Korona-aika heikensi imetykseen saatavaa tukea
Samaan aikaan kun imetyksen merkitys on tullut entistä tärkeämmäksi, terveydenhuollon resurssien heikentyminen on vähentänyt imetykseen saatavaa tukea. Tilanne ei ole vielä korjaantunut epidemiaa edeltävälle tasolle.
Pandemia toi eri puolilla maailmaa mukanaan myös imetyksen ja varhaisen vuorovaikutuksen näkökulmasta haitallisia hoitokäytäntöjä, pahimmillaan äidin ja vastasyntyneen erottamisen. Suomessa ensimmäisenä koronavuonna imetyksen alkupäiviä vaikeuttivat synnytyssairaaloiden tiukat vierailurajoitukset. Ne estivät vauvan toisen vanhemman läsnäolon sairaalassa synnyttäneen vanhemman apuna ja imetyksen opettelemisen yhdessä tärkeinä ensipäivinä. Tiukimmat rajoitukset, jotka sallivat tukihenkilön läsnäolon vain synnytyksen aktiivisessa vaiheessa, olivat käytössä huhtikuun alusta kesäkuulle. Ne koskettivat arviolta ainakin 8000 perhettä. Vierailurajoitukset arvioitiin jälkeenpäin ylimitoitetuiksi ja synnyttäjän ja vanhemman oikeuksia rikkoviksi.
Kokoontumisrajoitusten takia myös imetyksen vertaistuen livetoiminta joutui kahden vuoden ajaksi lähes kokonaan tauolle ja kaikki toiminta siirtyi verkkoon. Korona-aikana tuoreilla perheillä ei ole ollut tavalliseen tapaan mahdollisuutta tavata toisiaan lapsiperheiden kohtaamispaikoissa tai edes kotioloissa. Vahvistaakseen imetyksen ihan tärkeintä tukea, toiselta äidiltä toiselle siirrettyä tsemppiä ja esimerkkiä, Imetyksen tuki ry lanseerasi julki-imetykselle ikioman teemapäivän 2021. Imetä ulkona-päivää juhlistetaan joka vuosi kesäkuun toisena lauantaina imetyksen näkyvyyden lisäämiseksi.
WHO: Korvikemarkkinointi on laaja ongelma
Äidinmaidonkorvikkeiden suoraa mainontaa säädellään äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälisellä markkinointikoodilla. Korvikkeiden mainonta on kielletty tai sitä on rajoitettu niissä maissa, joissa ns. korvikekoodi tai osia siitä on ratifioitu osaksi kansallista lainsäädäntöä. WHO:n mukaan imetysluvut ovat viimeisen 20 vuoden aikana nousseet hitaasti maailmanlaajuisesti tarkasteltuna, mutta korvikkeiden myynti on samassa ajassa lähes kaksinkertaistunut.
Äidinmaidonkorviketeollisuus on hyödyntänyt imetykseen tarjolla olevan tuen heikentymistä. Harmaata markkinointia tehdään esimerkiksi disinformaation ja mielikuvamarkkinoinnin muodossa. Pandemian aikana levitettiin virheellisiä väitteitä koronavirusinfektiosta imetysaikana ja korvikkeista turvallisempana vaihtoehtona. Onkin tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset noudattavat korvikekoodia ja antavat perheille oikeaa ja riittävää tietoa vauvan ruokinnasta.
Markkinointi on myös siirtynyt yhä enemmän sosiaalisen median kanaviin, joissa säännöksiä voi olla helpompaa ohittaa perinteiseen mediaan verrattuna. Sosiaalinen media on tarjonnut korviketeollisuudelle runsaasti käyttäjiin liittyvää tietoa, jonka avulla markkinointikampanjoita on hiottu ja kohdennettu perheille, jotka koittavat etsiä tietoa ja apua vauvan ruokintaan, myös imetykseen.
Myös sosiaalisen median vaikuttajien on tärkeää olla tietoisia korvikekoodista ja mielikuvamarkkinoinnin vaikutuksista. Esimerkiksi Iso-Britanniassa somevaikuttajien esittelyvideot sairaalakasseista ja niiden sisältämistä korvikebrändien tuotteista ovat levinneet laajalle, vaikka korvikekoodi rajoittaa osin sielläkin korvikemarkkinointia alle puolivuotiaiden vauvojen osalta. Kiinassa äiti-influensserit ovat markkinointijohtajien mukaan erittäin tehokas korvikkeiden markkinointikanava.
Korvikemarkkinointi ja terveydenhuollon antama korvikeohjaus äidinmaidonkorvikkeita tarvitseville perheille ovat kaksi eri asiaa. Kun lapsen ravintona on osittain tai kokonaan korvikemaito, sen käyttöön tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisen antamat yksilölliset ohjeet ja tuki esimerkiksi neuvolasta. Läheisten ja vertaisten tuki on tärkeää kaikille perheille vauvan ruokinnan tavasta riippumatta.
Keitä kaikkia imetyksen tukemiseen tarvitaan?
Imetysohjaajat
Koulutetut imetysohjaajat ovat imetystuen kulmakivi. Suomessa imetysohjaajakoulutus on kätilöillä, lähes kaikilla neuvoloiden terveydenhoitajilla ja yleensä myös muulla hoitohenkilökunnalla, joka työskentelee vastasyntyneiden parissa. Koko ajan enemmän imetysohjaajiksi koulutetaan myös mm. perhetyöntekijöitä, mikä on hieno asia. Imetysohjaajat ohjaavat ja tukevat imetyksen kaikissa vaiheissa. Erityisen tärkeää yksilöllinen, oikea-aikainen ja osaava imetysohjaus on imetyksen alkuvaiheessa.
Imetyskouluttajat ja IBCLC:t
Imetyskouluttajat ja IBCLC:t ovat imetysammattilaisia, joilla on valmiudet auttaa haasteellisimmissakin imetyksen ongelmissa ja kouluttaa imetysohjaajia. Imetyskouluttajia ja IBCLC:tä työskentelee monissa kunnissa ja sairaaloissa imetyskoordinaattoreina tai muissa kehittämistehtävissä. Monella on myös imetysohjausvastaanottotoimintaa.
Imetyksen vertaistukijat
Koulutetut imetyksen vertaistukijat tukevat imetystä terveydenhuollon imetysohjauksen rinnalla imetyksen kaikissa vaiheissa odotusajasta lähtien. Vertaistuki on Suomessa Imetyksen tuki ry:n vapaaehtoistoimintaan ja perustuu aina vanhemman omille toiveille. Tutkimusten mukaan vertaistuen vahvuus näkyy erityisesti imetyksen jatkumisena ensimmäisten viikkojen jälkeen ja imetyksen keston pidentymisenä.
Doulat
Synnytykseen valmistautuminen ja aktiivinen, turvallinen synnytys antavat parhaan mahdollisen alun myös imetykselle. Odottavan, synnyttävän ja synnyttäneen perheen tukihenkilöinä toimivat doulat ovat tärkeässä roolissa. Osa doulista onkin kouluttautunut myös imetyksen tukemiseen tai suorittanut imetysohjaajakoulutuksen.
Neuvolalääkärit
Neuvoloissa työskentelevillä lääkäreillä on suuri vaikutus perheen imetysluottamukseen. Lääkäreillä tuleekin olla perusvalmiudet imetyksen tukemiseen, sisältäen imetyksen tehostamisen ohjaamisen. Mahdollisia lääkityksiä määrättäessä on tärkeää osata huomioida imetyksen turvaaminen.
Synnytyslääkärit
Synnytyslääkäreiden keskeisin rooli on synnytyskulttuurin muokkaamisessa imetystä suojelevaksi. Synnytysten hoitoon tarvitaan lisää tietoa ja keskustelua lääketieteellisten interventioiden vaikutuksista imetykseen ja lapsen ja vanhemman vointiin synnytyksen jälkeisinä päivinä ja viikkoina. Katkeamattoman ihokontaktin takaamisen jokaiselle synnytystavasta riippumatta tulisi olla jo nyt käytäntö, josta ei poiketa kuin erityisen painavasta syystä.
Lastenlääkärit
Kuten neuvolalääkäreillä, myös sairaaloiden ja yksityissektorin lastenlääkäreillä, on valtava auktoriteetti perheiden valintoihin. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että jokaisella vauvojen ja pienten lasten kanssa työskentelevällä lastenlääkärillä on ajantasaiset tiedot imetyksen hyödyistä, korvikeruokinnan riskeistä sekä perustasoiset valmiudet imetyksen tukemiseen. Kipeän lapsen hoidossa imetys on erityisen hyödyllistä, koska paitsi ravitsee ja nesteyttää, se on usein ainoa ravinto, jota lapsi suostuu nauttimaan.
Terapeutit
Erilaisia terapioita käytetään paljon tukihoitoina myös vauvojen pulmissa. Esimerkiksi puheterapeuteilta ja ravitsemusterapeuteilta on hyvä löytyä osaamista myös imetykseen liittyen. Erilaiset kehoterapiat, kuten osteopatia, ovat yleistymässä imetysongelmien, kuten asentorajoitteneisuuden tai kireiden jänteiden, hoitokeinoina myös Suomessa.
Terveydenhuollon esimiehet
Terveydenhuollon esimiesten vastuulla on edistää vauvamyönteisyysohjelman jalkauttamista ja vakiinnuttamista ja varmistaa työhön riittävät resurssit. Vauvamyönteisyysohjelman mukainen työskentely edellyttää kunnissa ja sairaanhoitopiireissa sitoutunutta, moniammatillista kehittämistyötä.
Päättäjät kunnissa, hyvinvointialueilla ja kansallisella tasolla
Julkisen päätöksenteon tulee ottaa imetys osaksi terveyden edistämisen painopistealueita ja huolehtia siitä, että imetysohjaukseen ja imetyksen edistämiseen on riittävät ja alueellisesti tasa-arvoiset resurssit eri puolilla Suomea.
Imetyksen edistäminen vaatii poliittisia toimia myös terveydenhuollon ulkopuolella. Suomessa esimerkiksi korvikemarkkinointia koskeva lainsäädäntö laahaa 30 vuotta jäljessä ja kansallisista varautumissuunnitelmista imeväiset puuttuvat kokonaan, vaikka asiaa nostettiin kirjallisen kysymyksen muodossa esiin jo vuonna 2020.
Tutkijat
Imetyksen näkökulmasta keskeisessä roolissa on valtion tutkimusorganisaatio THL, jossa ehti toimia WHO:n edellyttämä imetyskoordinaattori osa-aikaisena parin vuoden ajan 2010-luvun lopussa. Imetyksen kansallisen koordinaation palauttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Imetyskoordinaattorin tehtäviin kuului mm. imetystilastojen kerääminen ja terveydenhuollon yksiköiden vauvamyönteisyysauditoinneissa tukeminen.
Yhteisöt ja yhteiskunta
Yhteisöt, joihin tuoreet vanhemmat kuuluvat, vaikuttavat vauvan hoitoon liittyviin valintoihin. On tyypillistä, että kaveripiirissä kaikki ruokkivat lapsensa samalla tavalla: esimerkin voima on valtava. Siksi on todella tärkeää, että julkiset tilat, kuten kauppakeskukset, perhekerhot, kahvilat jne. ovat aidosti perhemyönteisiä tiloja, joissa imetys saa näkyä.
Työnantajat, työmarkkinajärjestöt
Suomessa on kohtalaisen pitkät perhevapaat, joiden on perinteisesti ajateltu automaattisesti turvaavan suosituksen mukaisen imetyksen toteutumisen. Syksyllä voimaan tullut perhevapaauudistus tavoittelee kuitenkin vanhempainvapaakauden tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken, mikä tulee tarkoittamaan vauvaikäistä imettävien vanhempien paluuta työelämään nykyistä paljon yleisemmin. Onkin koko yhteiskunnan etu, että imetys jatkuu myös töihinpaluun jälkeen. Fiksu työnantaja tukee imetystä tarpeen mukaan pumppaustauoilla tai työaikajoustoilla, ja hyötyy siitä itsekin vähentyneinä sairaan lapsen hoitopoissaoloina.
Puolisot, perheet
Tarvitseeko sitä kertoakaan, puolisot ovat tietenkin imetyksen ihan kaikkein tärkein tuki! Heiltä saa ihaninta tsemppiä ja ihailua ja käytännön apua käden käänteessä. Puoliso voi auttaa imetyksessä vaikkapa etsimällä tietoa, tuomalla juotavaa tai syötävää, tarkistamalla imetysasentoa tai imuotetta, tarjoamalla imettävälle vanhemmalle lepohetkiä.
Isovanhemmat
Isovanhemmat ovat kullanarvoisia lapsiperheen elämässä. Kun vauva on pieni, isovanhempien auttamisenhalu on hyödyllisinta kohdistaa mieluummin isompien sisarusten hoivaamiseen ja kotitöissä auttamiseen kuin vauvanhoitoon. Isovanhemmille voi vinkata ajantasaista lukemista imetyksestä, sillä ohjeet ovat vuosikymmenestä toiseen muuttuneet monta kertaa.
Nuoret
Nuoret ovat nopeita omaksumaan uusia juttuja ja muokkaamaan normeja. Imetykseen liittyvää tietoa olisi hyödyllistä saada nykyistä enemmän osaksi koulujen biologian ja terveystiedo opetusta. Suomessa on seuraavassa vanhempien sukupolvessa jo runsaasti vanhempia, jotka muistavat itseään imetetyn. On ihastuttavaa nähdä, miten se heijastuu tulevien vuosikymmenten imetysasenteisiin.
Media
Media, etenkin nettilähteet ja sosiaalinen media, muokkaavat imetykseen liittyviä valintoja hyvässä ja pahassa. Parhaimmillaan verkko tarjoaa asiallisille toimijoille kanavan informaation levittämiseen. Huonoimmillaan verkon kautta levitetty tahaton tai tarkoituksellinen väärä tieto voi romuttaa tuhansien vanhempien imetysluottamusta. Median ja somen sisällöntuottajien kanssa on tarpeen luoda keskusteluyhteyttä imetyksen merkityksestä ja median vaikutuksesta imetysluottamukseen. Helppo tapa on jakaa hyvää ja imetysmyönteistä sisältöä ja kiittää siitä sen tekijää.
Ympäristöjärjestöt ja -vaikuttajat
Kaiken muun hyvän lisäksi imetys on myös ympäristöteko. Rintamaito ei vaadi pakkaamista, lämmittämistä eikä siitä synny roskaa tai hävikkiä. Vaikka ihan pieni imeväinen ei vielä voi olla vegaani, täysimetetyn vauvan hiilijalanjälki on vegaanin hiilijalanjälki, mikäli äidin ruokavalio on täysin kasviperäinen. Rintamaidon vaihtoehto äidinmaidonkorvike sen sijaan vaatii massiivisesti ympäristöä kuormittavaa eläintuotantoa.
Haasteita ja tarvittavaa tukea imetyksen eri vaiheissa
Odotusaika
Raskausaikana valmistaudutaan imetykseen. Haasteena on, että vanhemmat eivät välttämättä vielä tiedosta imetyksen tai siihen valmistautumisen merkitystä. Erityisesti lähestyvä synnytys ymmärrettävästi varastaa ison osan vanhempien huomiosta ja valmentautumiseen käyttämästä ajasta. Raskausajan imetysohjausta tulisi systemaattisesti kehittää ja sen tarjoamista vanhemmille lisätä neuvolassa.
Synnytys
Synnytyksessä käytettävät lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät voivat haitata ensi-imetystä ja imetyksen käynnistymistä. Riittävällä henkilöstöresurssilla ja tukihenkilön ja/tai doulan läsnäololla voi helposti vähentää lääkkeellisten interventioiden määrää. Vauvamyönteisen synnytyssairaalan hoitokäytännöt ja katkeamaton ihokontakti tukevat parhaiten imetyksen käynnistymistä.
Lapsivuodeaika
Lapsivuodeajan hoito alkaa tyypillisesti sairaalan lapsivuodeosastolla ja jatkuu jälkitarkastukseen saakka neuvolan seurannassa kotiutumisen jälkeen. Lapsivuodeajan imetysohjaus on imetyksen käynnistymisen ja myöhemmän sujumisen kannalta kriittistä. Ensimmäisiin päiviin tarvitaan usein paljon vauvantahtista läsnäoloa: imetysasentojen neuvomista, imetystarkkailua, imetyksen perusasioiden selittämistä perheelle. Lapsivuodeajan suurimpia haasteita imetyksen näkökulmasta ovat terveydenhuollon resurssipula. Ongelmana on, että jos imetys ei ensimmäisen 1-2 viikon kuluessa pääse vauhtiin ja vauvan saamat korvikeannokset kasvavat tasaisesti, imetyksen onnistuminen myöhemmin on jatkuvasti työläämpää ja epävarmempaa.
Jatkuva tuki
WHO suosittelee imetyksen jatkamista vähintään kahden vuoden ikään kaikkien terveyshyötyjen saavuttamiseksi, mutta tietoisuus pitkäkestoisen imetyksen hyödyistä ei ole vielä kovin vakiintunutta. Imetyksen keston pidentyminen näkyy meillä Suomessa ilahduttavasti imetystilastoissa, joiden mukaan 1-vuotispäivää lähestyvistä imetettyjä on vielä 58%. Osuus on lähes tuplaantunut vajaassa kymmenessä vuodessa ja kertonee siitä, että perheissä pitkäkestoisen imetyksen ihanuus on jo tiedossa. Lisätietoa aiheesta tarvitaan edelleen terveydenhuoltoon, työelämään ja aiemmille sukupolville, joiden taholta perheet saattavat kokea jäävänsä vaille tukea tai kokea painostusta lopettaa. Imetysohjausta tulisi olla saatavilla vähintään koko ensimmäisen vuoden ajan perusterveydenhuollosta.
Erityis- ja hätätilanteet
Kun vauvan tai vanhemman vointiin liittyy imetykseen vaikuttavia riskitekijöitä, tavanomainen imetysohjaus ei ole riittävää, vaan vanhemmat tarvitsevat imetyksen aloittamiseen ja ylläpitoon erityistä tukea.
Imetykseen vaikuttavia erityistilanteita ovat mm.
- vauva syntyy keskosena
- vauva syntyy pienipainoisena
- vanhemmalla on raskausdiabetes
- vauvalla on matalan verensokerin riskitekijöitä
- äiti ja vauva ovat erossa toisistaan
- äiti on sairas tai käyttää lääkitystä, joka on imetyksen kanssa vasta-aiheinen
Kriiseissä, sodissa ja luonnonkatastrofeissa imetyksen merkitys elämää ylläpitävänä tekijänä korostuu. Epävarmoissa oloissa imetys on ainoa varmasti turvallinen ravinto vauvoille ja pienille lapsille. Tilanteeseen liittyvä äärimmäinen psyykkinen kuormitus voi kuitenkin heikentää herumista ja vaikeuttaa imetyksen jatkamista. Samaan aikaan ruoka-apuna jaettava korvikejauhe voi vaikuttaa helpolta ja houkuttelevalta vaihtoehdolta, eikä perhe tule ajatelleeksi, että korvikeruokinnan toteuttaminen vaatii jatkossa paljon rahaa, tarvikkeita, puhdasta vettä ja hyvän hygieniatason. Imetyksen tukeminen humanitaarisessa avustustyössä tuleekin olla pitkälti henkisen tuen ja oikean tiedon tarjoamista.
Erityistilanteisiin voi varautua myös rakenteellisilla muutoksilla, kehittämällä ja kouluttamalla:
- Maitopankkien perustaminen
- Kenguruhoidon toteuttaminen imetyksen turvaamiseksi keskosilla
- Korvikeruokinnan sijaan relaktaatioon eli maidonerityksen uudelleen käynnistämiseen rohkaiseminen
Tekstin lähteenä on käytetty kansainvälisen imetysviikon materiaalia: World Alliance for Breastfeeding Action WABA (2022) World Breastfeeding Week 2022. Action Folder
