Tatuoitu vanhempi imettää vauvaa
Imetysviikkoa vietetään Suomessa 4.-10.10.2021. Viikon teema on Turvataan imetys yhdessä, Protect Breastfeeding – A Shared Responsibility.
Imetysviikko vuonna 2021: Turvataan imetys yhdessä
Tänä vuonna imetysviikko nostaa esiin imetys- ja perhemyönteisyyden vaatimia tekoja yhteiskunnan eri sektoreilla. Aidosti imetysmyönteisen yhteiskunnan ensimmäinen vaatimus on, että imetys aletaan nähdä kansanterveydellisesti merkittävänä aiheena, jonka toteutuminen ei ole ainoastaan perheiden vastuulla. Imetys tarvitsee tukea ja turvaamista kansallisen tason päättäjiltä ja viranomaisilta, terveydenhuollosta, työelämästä sekä yhteisöiltä ja perheiden lähipiiristä.
Tämä teksti on käännetty WABA:n julkaisemista kansainvälisen imetysviikon materiaaleista. Teemamateriaali tarjoaa tietoa myös imetyksen ajankohtaisaiheista: koronapandemian vaikutuksesta sekä kansainvälisen äidinmaidonkorvikkeiden markkinointikoodin, eli kaverien kesken korvikekoodin, 40-vuotisjuhlavuodesta.
Kansallisella tasolla varmistetaan perheiden yhdenvertaisuus
Valtaosa suomalaisista äideistä suunnittelee imetystä ja aloittaa sen. Nykytuella valitettavan moni ei saavuta imetystavoitteitaan. Imetys- ja vauvamyönteisyyden tiellä on isoja esteitä, joiden juurisyinä ovat poliittisen tahdon ja rahoituksen puute.
Imetyksen edistämisen vastuun jakaminen yhteiskunnan eri sektoreille on mahdollista, kun poliittisessa keskustelussa tuodaan esiin imetyksen sosiaalista, terveydellistä ja taloudellista merkitystä laaja-alaisesti. Imetyksen edistämiseksi tulisi tehdä päättäjä- ja viranomaistasolla pitkän aikavälin suunnitelmia ja resurssointia.
Kansallisella tasolla tarvitaan panostusta:
- Näyttöön perustuvien imetyksen edistämisohjelmien vakiinnuttamiseen valtakunnallisesti
- Imetyksen edistämisen rahoituksen turvaamiseen (mm. kansallinen imetyskoordinaattori)
- Lainsäädännön uudistamiseen imetystä suojelevaksi (mm. perhevapaa- jatyöelämälainsäädäntö)
- Imetykseen liittyviä asenteita ja tietoja parantaviin terveyden edistämisen kampanjoihin
- Imetyksen toteutumiseen vaikuttavan eriarvoisuuden vähentämiseen
- Imetyksen vertaistukitoiminnan tukemiseen ja turvaamiseen
Imetysohjaus saa imetyksen sujumaan
Imetys on kansanterveyskysymys. Sen mahdollistamisen pääkanavat ovat terveydenhuollon palveluissa. Imetysohjaukseen panostettujen resurssien riittämättämyys on tällä hetkellä suurin ongelma. Imetystä ohjaavilla ammattilaisilla on osaamisen ja imetysohjauksen käytäntöjen kirjavuutta, joka asettaa perheitä eriarvoiseen asemaan alueellisesti ja sosiaalisesti. Imetysohjaukseen ja imetyksen edistämiseen on jo olemassa tutkimusnäyttöön pohjautuvia, valmiita toimintaohjelmia, jotka täytyy vain ottaa käyttöön.
Imetystä edistämiseksi terveydenhuoltoon vaaditaan:
- Jatkuvaa lisäkoulutusta kaikille odottavien ja vauvaperheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille imetysohjausosaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi
- Koulutusta korvikekoodista
- Tarpeeksi henkilöstö- ja aikaresursseja laadukkaan imetysohjauksen toteuttamiseen
- Imetysohjauksen hoitopolkujen kehittämistä
Imetysmyönteisyys on osa toimivaa työelämää
Vaikka Suomen kohtalaisen pitkät vanhempainvapaat turvaavat imetyksen käynnistymistä, on imetys usein ajankohtaista vielä imettävän vanhemman palatessa työhön tai opintoihin. Työelämässä ei vielä tunnisteta imetyksen hyötyjä, joihin lukeutuu esimerkiksi imetyksen vähentävä vaikutus lasten infektiosairastavuuteen ja sitä kautta vähentyneet työpoissaolot.
Työelämän kehittäminen imetysmyönteiseksi vaatii vain pieniä tekoja, mutta isoa asennemuutosta:
- Mahdollisuus ja tila imettää tai lypsää maitoa työajalla, sekä jääkaappi lypsetyn maidon säilyttämiseen
- Työaikajoustot pikkulapsiperheiden vanhemmille
- Imetyksen arvostaminen, tukeminen ja tiedon jakaminen imetyksen hyödyistä
Imetyksen näkeminen vahvistaa imetysluottamusta
Tuoreiden vanhempien toiveisiin ja tietoihin imetyksestä vaikuttavat vahvasti lähipiirin ja ympäröivän yhteiskunnan valinnat ja asenteet. Myös media luo mielikuvia ja odotuksia. Lastenruokateollisuus on hyvin perillä vaikuttamisen keinoista ja hyödyntää koko ajan enemmän ruohonjuuritason markkinointia, kuten sosiaalisen median influenssereita.
Imetysmyönteisen ympäristön rakentaminen vaatii monipuolisia toimia eri tasoilla:
- Korvikekoodin lainvoimaisuuden ja toteutumisen monitoroinnin vahvistaminen
- Tietoisuuden lisääminen korvikemarkkinoinnin muodoista ja haitallisuudesta
- Median informoiminen imetyksestä sekä imetyksen edistämisen merkityksestä ja tehokkaista keinoista
- Kaikenlaisen imetyksen näkyvyyden lisääminen imetysturvallisia tiloja ja asenteita vahvistamalla sekä markkinointikampanjoilla
Pandemia-aikana korvikekoodia tarvitaan enemmän kuin koskaan
Koko maailmaa ravistelevalla COVID-19-pandemialla on ollut imetykseen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. Imetyksen näkökulmasta myönteistä on, että kokoontumis- ja liikkumisrajoitusten takia vanhemmilla on ollut aikaa olla kotona ja keskittyä vauvaan ja imetykseen.
Kolikon kääntöpuolena on se, että poikkeusaikana perheiden mahdollisuudet saada imetysohjausta ovat heikentyneet terveydenhuollon kuormittuneisuuden ja rajoitusten takia. Pahimmillaan koronaohjeet ovat joissain maissa johtaneet äitien ja vastasyntyneiden rutiininomaiseen erottamiseen synnytyksen jälkeen, vastoin Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjetta.
Tänä vuonna WHO:n korvikekoodi täyttää 40 vuotta. Vaikka monessa maassa on koodin olemassaoloaikana tapahtunut hienoa edistystä, koodi on monissa osissa maailmaa – myös meillä Suomessa – yhä heikosti tuettu ja valvottu. Korvikemarkkinoinnin harmaita alueita, joihin neljä vuosikymmentä sitten käyttöön otettu lainsäädäntömme ei pysty puuttumaan, ovat esimerkiksi vieroitusvalmisteiden ja taaperomaitojen markkinointi, ristiinbrändääminen sekä median ja influenssereiden hyödyntäminen mielikuvamainonnassa.
Koronapandemian myötävaikutuksella digitaalisten medioiden ja verkkokaupan suosio on entisestään lisääntynyt, minkä myötä myös äidinmaidonkorviketeollisuus on saanut tilaisuuden levittää epäeettistä markkinointiaan uusin keinoin yhä laajemmalle.