{"id":166,"date":"2024-04-10T09:27:00","date_gmt":"2024-04-10T06:27:00","guid":{"rendered":"https:\/\/imetys.fi\/imetysuutisia\/?p=166"},"modified":"2025-10-02T08:29:07","modified_gmt":"2025-10-02T05:29:07","slug":"imetyksen-vuosisata-1920-30-luvut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/imetys.fi\/imetyselamaa\/imetyksen-vuosisata-1920-30-luvut\/","title":{"rendered":"1920\u201330-luku: Imetysvalistuksella ja neuvolatoiminnalla lapsikuolleisuus laskuun"},"content":{"rendered":"\n
1920-luvun Suomessa imev\u00e4iskuolleisuus oli merkitt\u00e4v\u00e4 yhteiskunnallinen ongelma. Vuosikymmenen alussa 10 000\u201315 000 el\u00e4v\u00e4n\u00e4 syntynytt\u00e4 vauvaa kuoli vuosittain ensimm\u00e4isen ik\u00e4vuoden aikana. Imev\u00e4iskuolleisuus oli sata vuotta sitten noin 11 %, eli merkitt\u00e4v\u00e4sti suurempi kuin nykyisi\u00e4 tilastoja johtavissa kehittyviss\u00e4 maissa, joissa kuolleisuus on 7\u20138 prosenttia el\u00e4v\u00e4n\u00e4 syntyneist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Aikakauden valveutuneet lastenl\u00e4\u00e4k\u00e4rit, kuten Viljo Rantasalo, Armas Ruotsalainen<\/strong> ja Arvo Ylpp\u00f6<\/strong> ottivat asiakseen imev\u00e4iskuolleisuuteen liittyv\u00e4n huolen esilletuomisen ammattilehdiss\u00e4 ja suurelle yleis\u00f6lle tarkoitetuissa julkaisuissa. Her\u00e4ttelev\u00e4sti he vetosivat paitsi inhimilliseen k\u00e4rsimykseen, my\u00f6s kansantaloudellisiin tappioihin, joita aiheutui muun muassa turhiksi osoittautuvista terveydenhoitokuluista ja ty\u00f6voiman menett\u00e4misest\u00e4. Vertailun vuoksi esitettiin lukuja muista Pohjoismaista, joissa imev\u00e4isi\u00e4ss\u00e4 kuolleiden osuus j\u00e4i puoleen Suomen tilanteesta.<\/p>\n\n\n\n20-luvun imetyssanastoa\u00a0<\/strong><\/summary>\n
Imev\u00e4iskuolleisuuden aiheuttajat olivat lastenl\u00e4\u00e4k\u00e4rikunnalla hyvin tiedossa. Vaarallisille infektioille ja ravitsemush\u00e4iri\u00f6ille altisti v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen ruokinta. Imetyksen sijaan oli tavallista antaa vauvoille lehm\u00e4nmaidosta ja viljavelleist\u00e4 valmistettuja kotitekoisia maitoseoksia, joiden soveltuvuudessa ja hygieenisyydess\u00e4 oli paljon puutteita. Lastenl\u00e4\u00e4k\u00e4rit varoittelivat uskomasta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n \u201dtehtailijoiden ilmoituksiin\u201d kaupallisten korvikevalmisteiden erinomaisuudesta. Ei-imetettyjen vauvojen kuolleisuus oli seitsem\u00e4nkertaista imetettyihin verrattuna.<\/p>\n\n\n\n
\n
\u201d\u00c4idinmaito on lapsen ainutlaatuinen, luonnollinen ravinto. Sen kokoomus on erilainen kuin el\u00e4imenmaidon. Se ei voi olla huonoa. Se nautitaan suoraan rinnasta eik\u00e4 siis voi olla pilaantunutta. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 aineita, jotka tekev\u00e4t lapsen vastustuskykyisemm\u00e4ksi tauteja vastaan (k\u00e4yteaineita ja vastamyrkkyj\u00e4)\u201d
<\/em>\u2013 Erich Krasemann, 1923<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n
Tietoa ja tunteisiin vetoamista<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Imett\u00e4myyden syiksi l\u00e4\u00e4k\u00e4rit p\u00e4\u00e4tteliv\u00e4t \u00e4itien tiedonpuutteen ja mukavuudenhalun. T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 imetyksen edist\u00e4miskeinona pidettiin valistuksen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 imetyksen hy\u00f6dyist\u00e4. Terveysviestint\u00e4 ei kuitenkaan aina ollut erityisen asiakeskeist\u00e4, vaan mukana oli imetyksen haltioitunutta ylist\u00e4mist\u00e4 ja imett\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden luonnottomuudella ja piittaamattomuudella syyllist\u00e4mist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Imetyst\u00e4 haluttiin edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s siksi, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rikunnan havaintojen perusteella imetys loi \u00e4idin ja lapsen v\u00e4lille siteen, jonka ansiosta imetetyt lapset tulivat muutenkin paremmin hoidetuiksi. Varhaisella kiintymyssuhteella saattoikin olla erityisen paljon merkityst\u00e4 yhteiskunnassa, jossa \u00e4idit palasivat ansiot\u00f6ihin tai talon t\u00f6ihin nopeasti synnytyksen j\u00e4lkeen, ja lapset olivat nykyk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin verrattuna paljon oman onnensa nojassa tai muiden hoidossa. Imetys my\u00f6s ehk\u00e4isi raskaaksi tulemista ja toimi perhesuunnittelukeinona aikana, jolloin ehk\u00e4isymenetelm\u00e4t olivat ep\u00e4varmoja ja v\u00e4h\u00e4n k\u00e4ytettyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\n
\u201d\u00c4iti, joka voi imett\u00e4\u00e4 lastansa, mutta turhamaisista syist\u00e4 ei sit\u00e4 tee, ei ansaitse \u00e4idin nime\u00e4. Sellainen \u00e4iti rikkoo luonnon pyh\u00e4n k\u00e4skyn pannen pienokaisensa hengen ja terveyden vaaroille alttiiksi\u201d<\/em> <\/p>\n\n\n\n
\u2013 Armas Ruotsalainen, 1927<\/p>\n<\/div>\n\n\n\nSairaanhoitaja punnitsee vauvaa lastensairaala Lastenlinnassa, Helsingiss\u00e4 1921. Oikealla ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri, professori Arvo Ylpp\u00f6.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n20\u201330-luvun imetysohjaus<\/strong><\/summary>\n
Jo vuosisadan alkupuolelta asti Suomessa oli toiminut Maitopisarayhdistyksen asemia, joista \u00e4idit saivat neuvontaa lastenhoitoon sek\u00e4 luovutettua rintamaitoa tai aseptisesti valmistettuja korvikemaitoannoksia vauvoilleen. Maitojakelu ei ollut ilmaista, mutta hinta m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi perheen varallisuuden mukaan. Koska tarkoituksena ei ollut v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 imetyksen ensisijaisuutta, imett\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydelle oli oltava perustelu. Tavallisin peruste maitoannosten my\u00f6nt\u00e4miselle oli ty\u00f6l\u00e4is\u00e4idin varhainen t\u00f6ihinpaluu.<\/p>\n\n\n\n
\n
\u201dKodin ulkopuolella ty\u00f6skentelev\u00e4 \u00e4iti tavallisesti verrattain pian kadottaa imett\u00e4miskykyns\u00e4, lapselle korvaamattomaksi vahingoksi. Olemme n\u00e4in joutuneet sosiaalisen ep\u00e4kohdan eteen, joka viel\u00e4 odottaa ratkaisuansa\u201d
Lastenl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Arvo Ylpp\u00f6 ymm\u00e4rsi Maitopisarayhdistyksen toiminnan merkityksellisyyden ja ryhtyi kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mallia eteenp\u00e4in. Ylpp\u00f6 oli ty\u00f6skennellyt ja tehnyt tutkimusta Saksassa melkein koko 1910-luvun ja tutustunut saksalaiseen terveydenhuoltoon. H\u00e4nen aloitteesta Helsingin Lastenklinikan yhteydess\u00e4 alettiin 20-luvun alussa kokeilla Saksan mallin mukaista ilmaista neuvonta-asemaa alle kouluik\u00e4isille lapsille. Toiminnan rahoitti vastaperustettu Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliitto. <\/p>\n\n\n\n
Lastenklinikan neuvonta-asemalla ty\u00f6parina ty\u00f6skenteliv\u00e4t terveyssisar tai -opiskelija sek\u00e4 lastenl\u00e4\u00e4k\u00e4ri. Toiminnan alkuaikoina asema toimi Lastenklinikan halkokellarissa. Vaikka puitteet olivat vaatimattomat, toiminta oli menestyksek\u00e4st\u00e4 ja 20\u201330-lukujen aikana perustettiin 150 vastaavaa neuvonta-asemaa eri paikkakunnille. Ylpp\u00f6 itse puhui pikkulastenhuoltoloista, mutta h\u00e4nen kollegansa, Viljo Rantasalon, sanotaan keksineen neuvola-sanan, joka vakiintui k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 30-luvulla. Neuvoloiden vaikutuspiiriss\u00e4 imev\u00e4iskuolleisuus v\u00e4heni nopeasti muutamaan prosenttiin. Vuonna 1937 s\u00e4\u00e4dettiin ensimm\u00e4isen kerran \u00e4itiys\u00adavustuslaista, jonka tavoitteena oli motivoida v\u00e4h\u00e4varaiset \u00e4idit neuvola\u00adj\u00e4rjestelm\u00e4n piiriin.<\/p>\n\n\n\n
Ajan henki hiipii imetysohjeisiin<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Vaikka Saksassa oltiin imetystutkimuksessa edell\u00e4 Suomea ja tiedettiin esimerkiksi imetyksen rintasy\u00f6p\u00e4riski\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4st\u00e4 vaikutuksesta vuosikymmeni\u00e4 ennen kuin Suomessa, kaikki Saksasta tuodut vaikutteet eiv\u00e4t olleet yht\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 kuin neuvola. Ennen toista maailmansotaa Saksassa oli vahvistumassa natsi\u00adaatteeseen ideologisesti peilautuva lastenkasvatuskulttuuri, joka painotti fyysisen ja henkisen karaisemisen t\u00e4rkeytt\u00e4 vauvojen ja pienten lasten hoidossa. Vaikka suomalaisten lasten\u00adl\u00e4\u00e4k\u00e4rien tavoitteena oli parantaa imev\u00e4isten terveytt\u00e4 ja selviytymist\u00e4, heid\u00e4n julkaisuillaan my\u00f6s suomalaisiin ohjeisiin vakiinnutettiin ihanne imetyskertojen ja lapsen tarpeisiin vastaamisen rajoittamisesta. <\/p>\n\n\n\n
Jo aiemminkin imetyksen rytmitt\u00e4mist\u00e4 oli pidetty hy\u00f6dyllisen\u00e4. Viime vuosisadan vaihteessa riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 pidettiin noin 7\u20139 tasaisin v\u00e4liajoin toteutettua imetyskertaa. 20-luvulle tultaessa ohjeistettiin rajoittamaan imetyskertojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 viiteen kertaan vuorokaudessa. Ohjeena oli my\u00f6s, ett\u00e4 vauva tuli jo ensimm\u00e4isten p\u00e4ivien j\u00e4lkeen totuttaa kahdeksan tunnin y\u00f6uniin, tavoitteesta periksi antamatta. Vaikka lastenl\u00e4\u00e4k\u00e4rit suosittelivat imetyskertojen tiukkaa rytmitt\u00e4mist\u00e4, he eiv\u00e4t olleet tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 maitom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4telev\u00e4st\u00e4 kysynn\u00e4n ja tarjonnan laista:<\/p>\n\n\n\n
\n
\u201dOn useimmiten huomattavissa ihmeellinen yhteenmukautuminen maidon enenemisen ja lapsen lis\u00e4\u00e4ntyneen ravinnontarpeen v\u00e4lill\u00e4\u201d <\/em><\/p>\n\n\n\n
\u2013 Arvo Ylpp\u00f6, 1925<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n
Vallalla oli kuitenkin vankka uskomus siit\u00e4, ett\u00e4 lapsen vatsan tulee saada lepoa aterioiden v\u00e4liss\u00e4. Mik\u00e4li \u00e4idin maitom\u00e4\u00e4r\u00e4 ei riitt\u00e4nyt vauvalle, imetyskertojen lis\u00e4\u00e4misen sijaan voitiin harkita tehokkaammin imev\u00e4n, isomman vauvan lainaamista maidonnostatukseen. My\u00f6s k\u00e4sin tai pumpulla lyps\u00e4mist\u00e4 k\u00e4ytettiin apuna heikosti imevien vauvojen ravitsemisessa.<\/p>\n\n\n\n\u00c4itej\u00e4 ja lapsia Maitopisaran neuvolassa, mahdollisesti osoitteessa Hakaniemenranta 4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Kaikuja sadan vuoden takaa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Lastenl\u00e4\u00e4k\u00e4rien ja neuvonta-asemien ponnistelut imetyksen edist\u00e4miseksi 20\u201330-luvuilla olivat tuloksellisia: tieto lis\u00e4\u00e4ntyi, imetys yleistyi ja imev\u00e4iskuolleisuus v\u00e4heni. Ty\u00f6n merkitt\u00e4vyydest\u00e4 kertoo se, miten pitk\u00e4\u00e4n aikakauden rajoittaviin imetysohjeisiin uskottiin, vaikka aikalaismuistojen perusteella niit\u00e4 noudatettaessa itki moni \u00e4iti ja vauva. Erityisesti ohje s\u00e4ntillisist\u00e4 3\u20134 tunnin imetysv\u00e4leist\u00e4 piti pintansa vuosikymmeni\u00e4 senkin j\u00e4lkeen, kun tiukasta viiden imetyskerran vuorokausirytmist\u00e4 oli virallisissa ohjeissa luovuttu. Yh\u00e4 edelleen saattaa kuulla my\u00f6s uskomusta, ett\u00e4 vauvan vatsan tulee saada lev\u00e4t\u00e4 sy\u00f6tt\u00f6jen v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Vaikka my\u00f6hempi tutkimus on kumonnut sadan vuoden takaiset imetysohjeet, eiv\u00e4t viime vuosisadan alkuvuosikymmenien l\u00e4\u00e4k\u00e4ritk\u00e4\u00e4n perustaneet ohjeitaan vain uskomuksille. 1900-luvun alussa oli jo runsaasti tutkimustietoa etenkin rintamaidosta ja sen terveyshy\u00f6dyist\u00e4. Tutkimus liittyen keskosten ja vastasyntyneiden hoidon kehitt\u00e4miseen meni nopeasti eteenp\u00e4in Suomessa ja maailmalla. Arvo Ylp\u00f6n tutkimukset keskosten sairauksiin, kuolleisuuteen ja ravitsemukseen liittyen lukeutuivat kansainv\u00e4lisesti merkitt\u00e4vimpiin. H\u00e4nen tutkimusty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 perustuu WHO:n edelleen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 pienipainoisuuden kriteeri, syntym\u00e4paino alle 2500 g.<\/p>\n\n\n\n
![\"Sairaanhoitaja](\"https:\/\/imetys.fi\/imetyselamaa\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/historia20-30_1-739x1024.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/imetys.fi\/imetysuutisia\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/historia20-30_P-1024x760.jpg\")