Pitkäaikainen imetystukivanhempi ja Imetyksen tuen entinen työntekijä – sellaisista lähtökohdista Imetysuutisten entinen päätoimittaja Liisa Ansio hyppäsi lehden puikkoihin vuosiksi 2016–2017.
Hän oli ollut sitä ennen myös pitkään imetystukivanhempi ja töissä Imetyksen tuessa.
– Koko järjestön toiminta tuntui niin tärkeältä itselle, että lehden tekeminen oli kuin viimeinen askel omalla imetyspolullani. Siihen aikaan Itu eli eräänlaista nousukautta, kun järjestö oli ollut pitkään aika pieni ja tukivanhempia oli ollut melko vähän, mutta sitten koko toiminta alkoi selvästi kasvaa, Liisa muistelee.
Lehden tekeminen oli kuin viimeinen askel omalla imetyspolullani.
Imetysuutisia tarttui Liisan luotsaamana noin vuosikymmen sitten muun muassa imetysviikkojen teemoihin ja ajankohtaisiin aiheisiin.
– Esimerkiksi ravitsemussuositukset uudistuivat niihin aikoihin ja kestävän kehityksen teema puhutteli. Soteuudistuksestakin puhuttiin ensimmäistä kertaa.
Myös Imetyksen tuen Facebook-ryhmä oli kasvanut isommaksi ja siitä oli tullut tärkeä vertaistuen kanava. Liisa muistelee, että niin ryhmässä kuin yleisesti oli niihin aikoihin myös eräänlaista vastarintaa imetykseen liittyen, mihin hän halusi tarttua.
– Puhuttiin aika paljon siitä, että vauvat kasvavat hyvin korvikkeellakin. Halusimme tarjota tukea myös korvikeruokintaan mutta muistutella äidinmaidon olevan itsessään laadussa supereista supereinta. Onhan se nyt hyvänen aika aivan ihmeellistä, Liisa toteaa.
Imetys ei ole vain tunneasia
Imetysuutisten sisällösisä on aina panostettu luotettavaan tietoon sekä samaistuttaviin tarinoihin. Jokainen päätoimittaja on kuitenkin päässyt jättämään lehteen omaakin kädenjälkeään, ja myös eri aikakausien ilmiöt ovat päätyneet sivuille luontaisesti.
– Minun päätoimittajuuden aikana Itun toimisto oli samoissa tiloissa Sexpon kanssa, mikä vaikutti vähän siihen, että esille tuotiin myös seksuaalisuutta imetykseen liittyen. Olin myös itse ollut töissä Suomen monikkoperheissä, mikä johti tekemään juttuja monikkoimetyksestä, kertoo Liisa, jolla on myös omaa kokemusta tandemimetyksestä, vaikkakin eri ikäisten lasten kanssa.
Liisan imetyskokemukset ovat olleet eri pituisia, minkä hän on nähnyt auttavan osaltaan monenlaisten imetyskokemusten ymmärtämisessä. Lehteä tehdessä Liisa oli imettänyt itsekin pitkään.
– Lopulta imetin yhteensä 15 vuotta. Lapsia on viisi ja he ovat syntyneet kymmenen vuoden aikana. Kuopusta imetin 5-vuotiaaksi, Liisa kertoo.
Liisalle oli lehden päätoimittajana selvää tuoda esille sitä, että vaikka imetys on toki tunneasia, on se myös paljon muuta.
– Imetyksellä on myös suurta terveydellistä, yhteiskunnallista ja sosiaalista merkitystä. Halusin tuoda Imetysuutisiin kaikki nämä kolme aspektia.
Imetysuutisia tehdessä Liisa oppi itsekin uutta
Yli 20 vuotta vertaistuesta ja vapaaehtoistyötä kokemusta omaava Liisa tiesi lehden päätoimittajaksi ryhtyessään, että haluaisi osallistaa myös muita imetystukivanhempia sisältöjen tekemiseen.
Lisäksi hän pyrki nostamaan esille imetykseen liittyviä yllättäviäkin näkökulmia.
– Edelleen huomaan viitattavan välillä meidän maidonkoostumusartikkeliin siitä, mitä äidinmaidosta saatiin tutkittua laboratoriossa, Liisa kertoo ylpeänä.
Hänelle itselleen kovin kiinnostava juttu aikanaan oli myös se, kun Sallamaari Hietanen kirjoitti joulumerkkikodeista. Ne olivat Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen perustamia paikkoja, joihin sijoitettiin vastasyntyneitä perheistä, joissa joku sairasti keuhkotuberkuloosia.
Liisaa kiinnosti kovasti tarina siitä, miten Sallamaarin isoäiti lähetti lapselleen, siis Sallamaarin äidille, maitoa joulumerkkikotiin.
– Äidinmaidolla oikeasti pelastetaan ihmisiä Suomessakin, eikä meidän kehitysmaa-aika ole edes niin kaukana.
”Ajatus imetys- ja vertaistuesta leikkaamisesta tuntuu käsittämättömältä”
Vaikka Suomi luokiteltiin kehitysmaaksi itsenäistymisen jälkeen, oli silloin silti varaa satsata esimerkiksi neuvolan kehittämiseen, synnytyssairaaloihin ja joulumerkkikoteihin. Sitä, että nyt näin ei hallituksen näkemyksestä ole, on Liisan vaikea ymmärtää.
– Niin vähilläkin yhteiskunnan satsauksilla saataisiin tuotettua monille perheille vertaistukea ja ennaltaehkäistyä pitkäkestoisia haasteita elämässä.
Niin vähilläkin yhteiskunnan satsauksilla saataisiin tuotettua monille perheille vertaistukea ja ennaltaehkäistyä pitkäkestoisia haasteita elämässä.
Hän on päässyt näkemään vapaaehtois- ja imetystyössä läheltä sitä, kuinka äidin epävarmuus muuttuu imetysluottamukseksi, ja kiintymyssuhde imetettävään vauvaan tai lapseen vahvistuu.
Liisasta imetysluottamus tukee kokemusta rauhasta ja onnesta, mihin on aina kannattava panostaa.
– Nyt tehdään niin lyhytnäköistä politiikkaa ajatellen, että järjestöillä on isot omaisuudet ja varallisuudet toiminnan pyörittämiseksi ilman rahoitustakin. Imetys- ja vertaistuesta leikkaaminen tuntuu käsittämättömältä, Liisa harmittelee.
Imetyksen vaikutukset ovat monitahoisia
Imetys on Liisan mielestä tärkeä perusta vanhemman ja lapsen kiintymyssuhteeseen. Hän uskoo, että jos vanhemman sydämeen jää kokemus pystyvyydestä ja luottamuksesta jo varhaisilta ajoilta vauvan kanssa, voi se kantaa läpi elämän.
– Kiintymys kaiken pohjalla auttaa vanhempaa ajattelemaan vielä teininkin kanssa, että tunnen tämän lapsen ja pystyn vastaamaan hänen tarpeisiinsa.
Imetysuutisten tekemiseen Liisa suhtautui sydämen asiana niin, että tämän hän voi vielä antaa itsestään imetysasioille.
– Halusin olla mukana imetystuen profiilin nousemisessa. Imetys on hyvinvointiasia, minkä vaikutukset ovat monitahoisia, Liisa päättää.