Isovanhempien merkitys uudelle perheelle ja imetykselle voi olla suuri, ja heillä on paljon kokemustietoa vauvan hoidosta. Imetykseen liittyvät suositukset ovat kuitenkin muuttuneet vuosien varrella. On hienoa, jos koko vauvan lähipiirillä on ajantasainen tieto imetyksestä.
Tämän artikkelin lisäksi löydät laajemman Isovanhempien imetysoppaan osoitteesta imetys.fi/isovanhemmille
Isovanhemman rooli vauvavuoden aikana
Isovanhemmat ovat usein vauvaperheen tärkeimmät ja innokkaimmat tukijoukot, joiden osallistumisesta on paljon apua ja iloa. Isovanhempien tuella on merkitystä myös imetyksen jatkumiseen. Tutkimuksissa on havaittu, että vauvan ollessa pieni, imetyksen sujumista tukee parhaiten apu, joka kohdistuu vauvan vanhemmista, isosisaruksista, lemmikeistä ja kodista huolehtimiseen.
Myös vastasyntyneen sylittelylle voi olla tarvetta, jonka aikana tuore vanhempi voi käydä vaikka rauhassa suihkussa. Pienen vauvan syöttäminen on kuitenkin hyvä jättää imettävän vanhemman tehtäväksi, jos perhe näin toivoo.
Ensimmäisinä viikkoina maitomäärä kasvaa vauvan tarpeita vastaavaksi ainoastaan siten, että vauva pääsee rinnalle niin usein kuin haluaa. Kun vauva kasvaa, myös muiden kuin vanhempien on helpompi ottaa isompaa roolia hoitamisessa. Kun imetyksen ja uniaikojen rytmit vakiintuvat hieman ja vauva alkaa saada myös kiinteitä ruokia 4–6 kuukauden iässä, vauvan voi jättää isovanhempien hoitoon helpommin.
Vinkkejä vauvaperheen auttamiseen:
- Vie vauvaperheelle valmista ruokaa tai käy kaupassa
- Auta koti- tai pihatöissä
- Huomioi vauvan isompia sisaruksia ja keksi heille puuhaa
- Ulkoiluta tai hoida perheen lemmikkiä
- Auta hyvän imetysasennon etsimisessä tai huolehdi vettä imettävälle
- Lisää vanhempien luottamusta vauvan hoitoon – kehu vauvaa, kannusta vanhempia
Imetyssuositukset ennen ja nyt
Tämän päivän imetyssuositukset perustuvat tutkittuun tietoon imetyksen terveysvaikutuksista lapselle ja imettävälle vanhemmalle. Tutkimustiedon vaikutus imetyssuosituksiin on alkanut vahvistua kuitenkin vasta 1980-luvulta lähtien. On tärkeää, että isovanhempi ei arvostele, ihmettele tai kauhistele, vaikka lapsenlapsen imetys olisi erilaista tai kestäisi pidempään kuin omien lasten vauva-aikana oli tapana. Vaikka tieto on lisääntynyt ja ohjeet muuttuneet, kaikki vanhemmat ovat kautta vuosikymmenten tehneet parhaansa kulloinkin tarjolla olleen ohjauksen varassa.
Suomessa suositellaan täysimetystä noin puolen vuoden ikään asti. Täysimetys tarkoittaa sitä, että vauvalle annetaan vain rintamaitoa ja D-vitamiinilisää. Täysimetetty vauva ei tarvitse edes vettä. Kiinteitä ruokien tarjoaminen aloitetaan aikaisintaan neljän ja viimeistään kuuden kuukauden iässä vauvan yksilöllisten syömisvalmiuksien ja tarpeiden mukaan.
Syömisvalmiudet varmistavat turvallista kiinteiden ruokien syömistä. Vauvalla on valmiudet maistella kiinteitä ruokia, kun hän osaa istua tuettuna, hallitsee pään, silmien ja käsien koordinaatiota sekä osaa liikutella ruokaa suussaan työntämättä sitä kielellä ulos.
Aiempina vuosikymmeninä imetys lopetettiin tyypillisesti hyvissä ajoin ennen vuoden ikää. Esimerkiksi 1970-luvulla vain seitsemän prosenttia yli puolivuotiaista oli imetettyjä. Nykyään imetys näyttää aivan toisenlaiselta, sillä taaperoikäisten imetys on yleistynyt Suomessa nopeasti.
Monessa perheessä pidetään tärkeänä Maailman terveysjärjestö WHO:n suositusta, joka suosittelee imetystä vähintään kahden vuoden ikään. WHO:n suosituksen mukainen imetys varmistaa imetyksen optimaalisen hyödyn lapselle ja vanhemmalle. Pitkäkestoinen imetys vähentää esimerkiksi imettävän vanhemman rintasyöpäriskiä, lapsen infektiosairastavuutta ja myöhempää ylipainoa.
Imetyssuositukset 1950-luvulta nykypäivään
1950-luku
Täysimetys 6 kk, imetyksen kokonaiskesto 8–10 kk
Imetyskertoja 5/vrk
1960-luku
Täysimetys 3-4 vk, imetyksen kokonaiskesto 9–10 kk
Imetyskertoja 5/vrk
1970-luku
Täysimetys 3-4 kk, imetyksen kokonaiskesto 3–6 kk
Imetyskertoja 5/vrk
1980-luku
Täysimetys 2–5 kk, imetyksen kokonaiskesto 6 kk
Imetyskertoja 7–8/vrk
1990-luku
Täysimetys 4 kk, imetyksen kokonaiskesto 6–12 kk
Imetyskertoja 8/vrk, vauvantahtinen imetys
2000-luku
Täysimetys 6 kk, imetyksen kokonaiskesto 1 v.
Imetyskertoja 8–12/vrk, vauvantahtinen imetys
2010–2020-luku
Täysimetys 4–6 kk, imetyksen kokonaiskesto väh. 1 v.
Imetyskertoja 8–12/vrk, vauvantahtinen imetys
Kellottamisesta vauvantahtiseen hoivaan
Imetys sujuu ja maito riittää, kun vauvaa imetetään vauvantahtisesti eli aina, kun vauva haluaa. Nykytiedon mukaan useimmille vauvoille riittää 8–12 imetyskertaa vuorokaudessa, tosin vastasyntyneet saattavat imeä paljon useamminkin. Lähes koko 1900-luvun ajan imetysneuvontaa leimasi ohje, että vauvaa imetetään säännöllisin neljän tunnin väliajoin ja yöllä pidempää taukoa pitäen. Näin imetyskertoja tuli yleensä vuorokauteen vain viisi. Myös imetyskertojen kestolle annettiin pitkään ylärajaksi 15–30 minuuttia. Imetyskertojen määrän ja keston rajoittaminen johtivat siihen, että maitomäärä jäi useimmilla liian vähäiseksi.
Monet entisten vuosikymmenten vanhemmat ovatkin kuvanneet, että imetystä rajoittavien ohjeiden takia itkivät sekä vanhemmat että vauvat. Ei olekaan ihme, että kiinteiden ruokien antaminen aloitettiin aina 1980-luvulle asti jopa vain muutaman viikon iässä. Nykyään tiedetään, että soseiden, vellien tai muiden kiinteiden ruokien aloittaminen ennen neljän kuukauden ikää lisää vauvan allergiariskiä. Jos alle nelikuinen, imetetty vauva tarvitsee riittävän kasvun turvaamiseen lisäruokaa, teollisia äidinmaidonkorvikkeita voidaan ottaa käyttöön neuvolan ohjeen mukaan.
Tiedon lisääntyessä on heitetty romukoppaan myös pelko siitä, että vauvantahtinen imetys, nopea reagoiminen vauvan itkuun tai vauvan pitäminen runsaasti sylissä tai kantovälineessä olisi haitallista lapselle tai johtaisi siihen, että vauva oppisi pompottamaan koko lähipiiriään. Päinvastoin; vauvan tarpeisiin vastaaminen vahvistaa hänen perusturvallisuuttaan ja kiintymyssuhdetta läheisiin. Lisäksi, vauvan sylittelyllä on hyvinvointivaikutuksia myös aikuisille. Kokeile vaikka!
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Imetysuutisia 1/2023 lehdessä.