Artikkeli on julkaistu alunperin Pisamat-lehdessä 2024.
Imettävän vanhemman vanhempainvapaan loppumisen ei tarvitse tarkoittaa imetyksen lopettamista. Päinvastoin, imetyksen jatkamisesta on monenlaista hyötyä. Imetys tuo turvaa lapselle muutosten ja uusien rutiinien keskellä. Monessa perheessä työpäivän jälkeinen imetys on päivän parhaita tuokioita – yhteinen läheisyyden ja hengähtämisen hetki ennen illan muita puuhia.
Imetyksen tarjoama infektiosuoja voi helpottaa koko perheen elämää erityisesti siinä vaiheessa, kun lapsi aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa ja altistuu lapsiryhmissä leviäville lukemattomille taudinaiheuttajille. Imetetyt lapset sairastavat harvemmin ja lievemmin, joten sairaan lapsen hoitopäivien järjestelyjä tarvitsee tehdä vähemmän. Imetyksestä on myös konkreettista hyötyä silloin, kun lapsi sairastaa. Rinnalla olo lohduttaa ja maito maistuu yleensä silloinkin, kun pieni potilas ei kelpuuta mitään muuta ruokaa tai juomaa.
Imetetyt lapset sairastavat harvemmin ja lievemmin.
Pitkäkestoinen imetys antaa lapselle ja vanhemmalle imetyksen optimaaliset terveyshyödyt. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee imetyksen jatkamista vähintään kahden vuoden ikään kaikkialla maailmassa. Länsimaisissa yhteiskunnissa merkittäviä pitkän imetyksen hyötyjä ovat etenkin lapsen myöhemmän ylipainoriskin sekä imettävän vanhemman rinta- ja munasarjasyöpäriskin pieneneminen.
Imetys työn ohella on erilaista vauvan iästä riippuen
Perhevapaiden jakaminen sujuu imetyksen näkökulmasta jouhevimmin, kun vuoronvaihto vanhempien kesken tehdään siinä vaiheessa, kun vauva syö jo mukavasti kiinteitä ruokia, esimerkiksi 7–8 kuukauden kohdalla. Yli puolivuotias vauva saa vuorokautisen maidontarpeensa täytettyä jo 3–5 imetyskerralla. Hän pärjää mainiosti ilman imetyksiä vanhemman työpäivän ajan, eikä lypsäminen ole enää tässä vaiheessa tarpeen maidonerityksen ylläpitämiseksi. Yli puolivuotiasta vauvaa ei myöskään tarvitse totuttaa pulloruokailuun, vaan hän voi juoda vettä ja halutessa myös lypsettyä maitoa käytössä olevasta mukistaan.
Jos vauva on vielä täysimetetty, kun imettävä vanhempi palaa työelämään, täytyy maitomäärän ylläpitämiseksi ja vauvan maidontarpeen täyttämiseksi pumpata maitoa myös työpäivän aikana. Imetysrytmi saattaa vaatia muokkaamista siihen suuntaan, että aamuihin ja iltoihin tulisi mahdollisimman monta imetyskertaa. Yhteensä imetys- ja pumppauskertoja tarvitaan vuorokauteen vähintään kahdeksan ja yöimetykset ovat tärkeitä imetyksen jatkumiselle.
Taaperoikäisen kanssa imetyksen jatkaminen töihinpaluun jälkeen ei vaadi minkäänlaisia järjestelyjä. Pitkään jatkunut imetys mukautuu millaisiin muutoksiin tahansa ja maidoneritys pysyy yllä, vaikka imetyskerrat harvenisivat.
Etukäteen ei tarvitse stressata
Vanhemmille on luonteenomaista stressata vähän kaikkia muutoksia lapsen elämässä – usein turhaan. Yleensä imetys mukautuu vaivatta uusiin rytmeihin, samoin vauva. Vauvan tulevia ruokailu- tai nukutustilanteita ei ole tarpeen harjoitella etukäteen, mutta on hyvä tietää, että pari ensimmäistä viikkoa menevät siinä, että vauva ja kotiin jäävä vanhempi löytävät ikiomat toimintatapansa. Vauva on fiksu, eikä hän edes oleta, että toisen vanhemman kanssa asiat tehdään samalla tavalla kuin imettävän vanhemman kanssa. Myös vanhempien on tärkeää sallia toisilleen omanlainen tapa hoitaa vauvaa.
Yleensä imetys mukautuu vaivatta uusiin rytmeihin, samoin vauva.
Imetys antaa turvaa ja joustavuutta myös siihen, jos ruoka tai vesi eivät heti maistu entiseen malliin uusiin rutiineihin totutellessa. Täysimetysajan jälkeenkin rintamaito kattaa edelleen ison osan vauvan tai taaperon nesteen- ja energiantarpeesta. Muutamalla imetyskerralla lapsi saa maidosta esimerkiksi kaiken tarvitsemansa A- ja C-vitamiinin ja puolet proteiinintarpeestaan.
Vauvan kasvaessa imetys ei ole samalla tavalla sitovaa tai vaativaa kuin pikkuvauva-aikana. Isomman vauvan ja taaperon imetys joustaa toiveiden ja aikataulujen mukaan. Monessa perheessä imetys on monitoimiapuri, jolla saa rauhoitettua iltavillin, kesytettyä uhmakiukun ja lohdutettua taaperotouhuissa kolhiintunutta.
Lempeästi yksi muutos kerrallaan
Kun vauvan tai taaperon arki muuttuu, se heijastuu usein hetkellisesti imetykseen, joka on aina ollut lapselle turvaa tuova asia. Lapsi saattaa aluksi olla kovasti imettävän vanhemman perään hänen tullessa kotiin. Tyypillisesti myös ilta- ja yöimetykset voivat lisääntyä. Vaikka vaihe on ohimenevä ja loppuu varmasti, kun vauva tottuu uusiin rutiineihin, se saattaa tehdä uudesta arjesta aluksi vähän rankkaa.
Vauvan kannalta on kuitenkin lempeää, että hänen annetaan tottua yhteen muutokseen kerrallaan, eikä esimerkiksi pyritä luopumaan yöimetyksistä samaan aikaan kun imettävä vanhempi palaa työelämään. Yöimetysten lopettaminen yhtä aikaa päiväimetyksiä vähentävän töihinpaluun kanssa saattaa lisäksi vähentää maitomäärää huomattavan paljon ja jopa vaarantaa imetyksen jatkumisen.
Jos vauva tai taapero aloittaa hoidossa kodin ulkopuolella, imetys kannattaa ottaa puheeksi hoitohenkilökunnan kanssa. Imetys on lapselle tärkeä asia, josta hän mahdollisesti puhuu paljon myös hoidossa. Koska pitkäkestoisen imetyksen yleistyminen on kohtalaisen tuore ilmiö, imetyksestä juttelemalla voi varmistaa, että lapselle merkityksellinen asia osataan hoidossa kohdata ymmärtäväisesti.
Imetys- ja vauvamyönteisyys on työnantajan valttikortti
Vaikka suomalaisessa työelämässä ei perinteisesti ole imetystä juuri mietitty, imetyksen jatkaminen töihinpaluun jälkeen hyödyttää myös työnantajaa. Työnantaja hyötyy erityisesti siitä, että imetys vähentää sairaan lapsen hoidosta aiheutuvien poissaoloja sekä niistä aiheutuvaa lisätyötä ja kustannuksia. Tutkimuksen mukaan myös molempien vanhempien omat työterveyshoitokäynnit ja sairauspoissaolot voivat vähentyä, jos työnantaja kannustaa pitkäkestoiseen imetykseen.
Osa työnantajista on jo valjastanut vauvamyönteisyyden veto- ja pitovoimatekijäksi. Keskeisiä vauva- ja perhemyönteisyyden työkaluja ovat imetysmyönteisen keskustelukulttuurin luominen sekä pienten lasten vanhemmille tarjotut työaikajoustot. Imetyksen jatkamisen konkreettinen mahdollistaminen tarkoittaa etätyömahdollisuuden tarjoamista tai maidon pumppaamiselle tai imetetyn vauvan vierailuille varatun, mukavan ja rauhallisen tilan tarjoamista työntekijöiden käyttöön. Imetysmyönteisyyden näkyminen työpaikalla lisää työntekijöiden viihtyvyyttä ja parantaa mielikuvia työnantajasta.
Imetyksen tuki ry ja Mothers in Business (MiB) ovat julkaisseet työnantajille suunnatun oppaan työpaikan imetysmyönteisyydestä.