Sokerilitkua vai kerma­pisaroita?Oman äidin maitoa taaperolle 

Kaikki olemme kuulleet joskus jonkin uskomuksen, joka liittyy vauvaa isomman lapsen imetykseen. 

Maito muuttuu kuin taikaiskusta yhden yön aikana vesiliruksi vauvan täyttäessä yhden vuoden. Maidosta ei ole mitään ravitsemuksellista hyötyä, eikä lapsi saa maidosta enää mitään, mitä ei saisi kiinteästä ruoasta. Pelkkää sokerilientä ja hampaatkin reikiintyvät taatusti. Missään nimessä ei kannata imettää useammin kuin vain muutaman kerran päivässä. On sama lopettaa saman tien. Mitä siellä maidossa sitten on ja onko se huonoa vauvaiän jälkeen? 

Tutkimukset ovat osoittaneet, että maito muuttuu imetetyn lapsen tarpeiden mukaan. Kun imetyksiä on vain muutama päivässä, maito itse asiassa tiivistyy ja on oikeaa tehoeliksiiriä. Kun vauva on kipeä, maitoon muodostuu vasta-aineita ja äidinmaito taistelee jopa syöpäsoluja vastaan. Lisäksi Harvardin tutkimuksen mukaan poika- ja tyttövauvojen saama rintamaito eroaa. Poikavauvojen maito on rasvaisempaa ja siinä on enemmän proteiinia. Tyttövauvojen maidossa on enemmän kalsiumia ja sitä on määrällisesti enemmän. 

Maidon tutkiminen

Imetysuutisia-lehden numerossa 2/16 oli juttu maidonluovutuksesta. Kävin haastattelemassa Seinäjoen äidinmaitokeittiössä työskentelevää Sirkka-Liisa Dunder-Kuusistoa (sh, imetysvastaava, IBCLC).  Tuolloin sain kuulla, että joka maitoerästä tutkitaan rasva, proteiini, hiilihydraatit ja kalorit. Näin luovutettu maito voidaan kohdentaa sitä tarvitsevalle vauvalle. Asia alkoi kiinnostaa sisälläni asuvaa pientä tutkijaa siinä määrin, että pyysin tiedot omasta maidostani, ajalta jolloin itse luovutin maitoa. Tästä alkoikin omatoiminen tutkimukseni, jossa sain tietää maitoni koostumuksen kahden vuoden ajalta. 

Poikani oli tuolloin 11 kk ikäinen ja haastattelun aikana oma maitoni luvattiin tutkia uudelleen. Sain käteeni heti kupin, johon lypsin käsin riittävän määrän maitoa. Tulokset yllättivät meidät molemmat. Maito olisi vieläkin sopivaa luovutukseen ja arvot olivat oikein hyviä. 

Jäin miettimään asiaa ja, jo silloin kävi mielessä, että olisipa jännittävää tietää, mitä maitoni sisältää, kun lapseni kasvaa. Kuopukseni oli 1,5-vuotias, kun palasin töihin ja imetyksemme väheni siinä vaiheessa olosuhteiden pakosta jonkin verran. Imetin öisin ja muutaman kerran päivässä.

Otin uudelleen Dunder-Kuusistoon yhteyttä ja kysyin, voisimmeko tutkia jälleen maitoani. Tämä sopi ja vein maitoani minigrip-pussissa äidinmaitokeittiölle. Tulokset yllättivät meidät molemmat jälleen ja erityisesti hämmästytti rasvan määrä! Sovimme, että tulen vielä lähempänä syksyä uudelleen, kun kuopukseni on melkein 2-vuotias. 

Viimeisen mittauksen aikaan imetin kerran yöllä ja muutaman kerran päivällä, keskimäärin noin neljä kertaa. Tuloksista nähdään, että maito todellakin tiivistyy ja muuntuu isomman lapsen tarpeita vastaavaksi. Rasvaa on huikean paljon enemmän kuin vastasyntyneen maidossa. Lähes nelinkertainen määrä. Proteiinin määrä on samoissa kahden vuoden kohdalla, vaikka se välissä laskeekin ja hiilihydraattien määrä ei juuri muutu missään vaiheessa, oikeastaan laskee. Että sellaista sokerilirua!

Kalorien määrä nousee koko ajan ja niin sen pitääkin. Aktiivinen 2-vuotias niitä paljon tarvitseekin. 

* g / 100 ml  ** Kcal / 100 ml

Muiden äitien maito

Onko muiden äitien maito samanlaista kuin minun maitoni? Päätin selvittää senkin. Sain maitoa tutkittavaksi jopa eräältä tandemimettäjältä, jolla on vauva toisella rinnalla ja esikoinen toisella!

Jo näinkin pienellä otannalla nähdään, että imetyskerrat vaikuttavat maidon koostumukseen. Kun imetyskertoja on vähän, maito tiivistyy ja luonto pyrkii näin turvaamaan lapsen ravinnonsaantia. 

Kun imetys on lapsentahtista ja kertoja tulee päivään useita, on yhdessä annoksessa maitoa vähemmän eri komponentteja ja näin täytyykin olla, että kasvu on tasaista ja hyvää. Hieman nähdään myös eroja tyttö- ja poikalapsen maidoissa. Otanta on kuitenkin niin pieni, ettei tästä voida tehdä mitään johtopäätöksiä. Paitsi sen, että maito on hyvää myös isompaa lasta imettävällä äidillä, se ei ole vesilirua tai sokerilitkua, vaan tuhtia ja ravitsevaa. Jokainen imetyskerta on tärkeä!

* g / 100 ml  ** Kcal / 100 ml

Tahmeaa kermaa

Tämä pieni tutkimus oli valtavan kiinnostava. Sirkka-Liisa Dunder-Kuusiston apu ja mielenkiinto ilahduttivat. Ilman häntä tutkimus ei olisi onnistunut. Eikä ilman muita äitejä. Tutkimuksen alussa meitä äitejä oli kaiken kaikkiaan seitsemän. Kaksi yritti lypsää maitoa tutkittavaksi, mutta yrityksistä huolimatta eivät siinä onnistuneet. Toisella maito oli niin rasvaista, ettei sitä saanut kuin tipan kerralla ulos ja nekin ainoat tipat tarttuivat astian reunoille niin tiiviisti, ettei niitä saanut enää tutkimusta varten kerättyä. Toinen äiti taas yritti ja yritti, mutta ei valitettavasti saanut rintaa herumaan.