Imetys on terveellistä ja lisää sosiaalista hyvinvointia. Imetys on taloudellisesti kannattavaa sekä ekologisesti kestävä tapa tarjota ravintoa vauvalle.
Itselläni oli mahdollisuus osallistua kansainvälisen imetysviikon seminaariin tiistaina 29.9.2020 ja pitää tilaisuudessa puheenvuoro.
Ohessa muutamia huomioita, joita nostin myös seminaarissa esille.
Sosiaalinen kestävyys
Imetys auttaa ehkäisemään nälkää, aliravitsemusta, liikalihavuutta ja kroonisia tauteja. Imetys voisi WHO:n mukaan ehkäistä 820 000 lapsen ja 20 000 vanhemman kuoleman vuosittain. Imetys tarkoittaa ruokaturvaa lapsille sekä parantaa naisten oikeuksia, antaa äideille ja perheille yhdenvertaisen tavan ruokkia lapsia.
Taloudellinen kestävyys
Imetys ei ole lompakon koosta kiinni (ellei imettävä vanhempi kärsi aliravitsemuksesta). Kiinnostavaa kuitenkin on, että korvikemaidon markkinat ovat kasvaneet vuosien 2014-2019 aikana 44,8 miljardista dollarista peräti 70,6 miljardiin dollariin. Korvikemaidon aiheuttamat taloudelliset menetykset on arvioitu olevan 302 miljardia dollaria. WHO:n mukaan jokainen imetykseen sijoitettu dollari maksaa itsensä 35 kertaisesti takaisin. Imetyksen lisääminen on yksi parhaita investointeja hyvinvointiin ja sillä voidaan tehokkaasti vähentää köyhyyden haitallisia vaikutuksia. Ylipäätään rintamaito suuntaa kulutusta kestävään suuntaan.
Ekologinen kestävyys
Rintamaito on luonnollista ja uusiutuvaa ravintoa, joka on ympäristölle turvallista ja säästää luonnonvaroja. Rintamaidon tuottaminen ja kuljetus eivät aiheuta päästöjä, pakkausmateriaalia, jätettä tai kuluta vettä. Yhden tutkimuksen mukaan kuuden kuukauden imetys verrattuna korvikemaitoon voi säästää noin 95-153 kg CO2 päästöt. Keskimäärin suomalaisten päästöt ovat noin 10 000 kiloa vuodessa. Samalla imetys tukee vauvan terveyttä ja ravinnonsaantia keskellä ilmastokriisiä sekä auttaa erilaisiin luonnonkatastrofeihin ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
WHO:n mukaan yhden korvikemaitolitran tuottaminen kuluttaa noin 4700 litraa vettä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kulutetaan 550 miljoonaa tölkkiä korvikemaitoa, jonka myötä 86 000 tonnia metallijätettä ja 364 000 tonnia paperia päätyy vuosittain kaatopaikalle. Korvikemaito ja sen valmistus kiihdyttää luontokatoa eli luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä.
Imetys ja yhteiskunnan vastuullisuus
Imetys on osa vastuullisen yhteiskunnan perustaa. Imetyksen tukemiseksi on tärkeää luoda hyväksyttävää ilmapiiriä imetykselle sekä mahdollistaa vanhempainvapaat. Imetyksen tukeminen on myös osa vastuullisen työnantajan henkilöstöpolitiikkaa esimerkiksi sitä kautta, että töissä on tarjolla tiloja ja taukoja imettämiselle tai maidon pumppaamiselle.
Imetystä nostetaan paljon esiin myös osana kansalaistoimintaa. Esimerkiksi Elokapinaliike eli Extinction Rebellion on järjestänyt Englannissa imetysmielenilmauksia. Samoin FEMENin aktivistit ovat protestoineet imetyksen puolesta Vatikaanissa.
Imetys osana ympäristön ja ilmaston puolustamista on perusteltua ja varmasti lisääntyy tulevaisuudessa.
Leo Stranius
Kirjoittaja on ympäristöasiantuntija, joka työskentelee Third Rock Finlandin toimitusjohtajana ja toimii Helsingin kaupunginvaltuutettuna.
Vastaa