Haluaisin osata suhtautua kahden lapsen vauvavuosiin rempseällä huumorilla ja naurulla. Varsinkin jälkeenpäin ajateltuna toivon että olisin SILLOIN osannut suhtautua elämään huumorilla ja naurulla. Mutta kun maito satuttaa vauvaa, naurulle ei jäänyt paljon tilaa. Äidinmaidon sattuminen oli vatsakipua, refluksia sekä lukemattomia sivuoireita.
Itkuisen ja kipeän vauvan kanssa jäin aika yksin. Neuvolassa oltiin neuvottomia. Erinäisten lääke- ja sakeuttamiskokeilujen jälkeen ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ottaa ohjat omiin käsiin. Se tarkoitti imetysdieetin aloittamista.
Raskausaikana luin ja sain tietoa imetyksestä, ja sisäistin imetyksen tärkeyden. Kaikkien tutkimuksien mukaan imeväiselle äidinmaito on parasta ravintoa, ja tämän tiedon omaksuneena päätin onnistua imetyksessä. Ensikertalaiselle se ei ollutkaan ihan yksinkertaista, mutta jatkoin päivä kerrallaan ja lyhyissä jaksoissa. Alun hankaluuksien jälkeen kuusiviikkoinen poikamme sai diagnoosiksi silent refluksin, mitä olin oireiden perusteella jo vähän arvellutkin. Tästä alkoi taival, mitä en ollut odottanut äidiksi tulemisen myötä. Meidän normaali arkemme oli jotain ihan muuta kuin muiden perheiden arki.
Ruokavalion avulla onnistuin imetyksessä ja aika ajoin yleisesti niukkanakin pidetyssä dieetissä. Dieetti ei tosin ollut niukka minulle, koska opin koko ajan lisää vaihtoehtoisista raaka-aineista ja lisäämään jo tuttuja, terveellisempiä ruoka-aineita päivittäiseen käyttöön. Ruoka-aineiden saatavuuden osalta tilanne on nykyään onneksi parempi, ja vaihtoehtoisia ruoka-aineita löytyy kaupoista sekä nettikaupoista yhä helpommin. Ruoanlaitto onkin nykyään helpompaa kuin koskaan, riippumatta mitä ruokavaliota noudattaa.
Toista lastani odottaessani mietin, ettei sama voisi mitenkään toistua. Kuvittelin ettei toisella lapsellani voisi mitenkään olla yhtä huonoa tuuria kivuliaiden vatsavaivojen kanssa. Kuitenkin jo synnytyslaitoksella vauvani huudot kertoivat minulle kaiken tulevasta tilanteesta. Noin viikon jälkeen aloitin imetysruokavalion noudattamisen sekä otin yhteyttä lääkäriin ja moderniin vyöhyketerapeuttiin.
Apu tulikin nopeasti, jo muutamassa viikossa, imetysruokavalion sekä hoitojen myötä. Loputtomat puklaamiset rauhoittuivat. Toisen lapseni kohdalla kyseessä ei ollut silent refluksi vaan ihan rehellinen oksentaminen, niin että melkein kaikki maito tuli ulos. Myös iltojen ja aamuöiden koliikki lieveni melkein kokonaan. Opin nopeasti tietämään, mitkä ruoka-aineet aiheuttivat vauvalleni yliherkkyys- tai allergiareaktion ja mitkä kivut taas olivat suoliston kehittymättömyyttä.
Jotain konkreettista jäin kuitenkin kaipaamaan loputtoman tiedon etsimisen ohella. Samoin yksinkertaisia, yliherkkyyksistä kärsivän lapsen imetysruokavalioon sopivia ruokaohjeita, jotka olisivat helppoja myös perheen muiden kokkaajien toteuttaa. Ajatuksista syntyi kirja, jonka ruokaohjeet perustuvat yliherkkyyksiä tai haasteita potentiaalisesti aiheuttavien ruoka-aineiden eliminointiin yhdellä kertaa, sekä useiden imetysdiettaajien kokemuksiin haasteellisessa tilanteessa. Meidän perheen parhaaksi -kirjan kautta on tarkoitus auttaa ja vaikuttaa siihen että mahdollisimman moni vauva tulisi imetetyksi, vaikka olisi haasteita vastassa.
Piia Heinonen
Piia Heinonen on moderni vyöhyketerapeutti ja kahden lapsen äiti, jolla pitkä kokemus allergiaperheen elämästä. Heinonen on kirjoittanut yhdessä Tuulia Järvisen kanssa Meidän perheen parhaaksi -kirjan, joka tarjoaa tietoa ja konkreettisia ohjeita imetysdiettaamiseen. Kirjan asiantuntijaosuudesta vastaa lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomela, joka on vuosia hoitanut allergisia lapsia ja heidän imettäviä äitejään.
Kirja on saatavilla kirjakaupoista sekä kirjastoista ympäri Suomen.
Vastaa