Huolestuneena luin, että sote-järjestöjen rahoitukseen esitetään isoja leikkauksia. Nämä järjestöt toki kaikki tekevät tärkeää työtä, mutta eräs on suorastaan poikkeuksellinen tällä kentällä. Imetyksen tuki ry vaikuttaa suoraan kaikista haavoittuvimpien, nimittäin vastasyntyneiden ravitsemukseen ja hyvinvointiin.
Imetyksen tuen jakaman tutkimustiedon ja imetysneuvojen ansiosta olen voinut imettää lapsiani pitempään. Olen myös voinut olla avuksi kymmenille minulta neuvoa kysyneille naisille, joko suoraan itse tai ohjaamalla imetystukiäitien puheille.
Imetys päättyi väärään ohjeistukseen
Esikoiseni ollessa puolivuotias, sairastuin kohtutulehdukseen ja minut määrättiin lopettamaan imetys antibioottikuurin takia. En ymmärtänyt kyseenalaistaa ohjetta, vaan tottelin. Myöhemmin ymmärsin, että olin saanut terveydenhuollosta väärää tietoa, koska myöhemmin syntyneiden lasteni kohdalla olen voinut imettää kohtutulehduksen lääkityksen kanssa.
Olen lukemattomat kerrat kuullut saman kokemuksen ystäväpiirissä tai äitien vertaisryhmissä. Äidit joutuvat itse varmistamaan imetyksen ja lääkityksen yhteensopivuuden Teratologisesta tietopalvelusta, jos tietävät sen olemassaolosta.
Kireä kielijänne raastoi rinnat haavoille
Toisen lapsen kohdalla imetys sujui hyvin. Kolmannen lapsen synnyttyä kätilö onnitteli tyttövauvasta ja totesi: ”Tällä on sitten niin lyhyt kielijänne, että harvoin näkee – kielenkärki on aivan sydämenmuotoinen!” Sanat jäivät mieleeni, mutta kukaan ei kertonut minulle sairaalassa, mitä kireä jänne tarkoittaa.
Minun imetyksestäni kireän jänteen aiheuttama kapea imuote teki helvetillistä. Rinnanpääni olivat jatkuvasti rikki. Kapea ote raastoi nännejä ikävästi ja aiheutti niiden alle syvät haavat. Joka kerta kun otin lapsen rinnalleni, purin hihaani, tyynynkulmaa tai ihan mitä tahansa, etten olisi huutanut kivusta ääneen. Kyyneleet valuivat poskiani myöten. Neuvolassa neuvottiin lopettamaan imetys. ”Lapsi kasvaa korvikkeellakin.” Kasvaa, juu, mutta minä halusin imettää, kun kerran maitoa tuli.
Kuuden kuukauden kohdalla nännihaavat alkoivat märkiä. Terveysasemalla molemmissa rinnoissa todettiin sammaksen aiheuttama hiivatulehdus ja siihen määrättiin lääkkeet. Olin itse aiemmin havainnut lapsen suussa sammasta ja sitä hoitanut. Kukaan ei kuitenkaan kertonut, että vauvan suusta hiiva voi tarttua myös rintoihin ja siksi äiti pitää hoitaa samalla kuin lapsikin.
Kireä huulijänne kasvun esteenä
Perheen kasvettua olin löytänyt Imetyksen tuen Facebook-ryhmän ja tutustunut moniin imetystukiäiteihin. Imetystietouteni oli karttunut huimasti. Uuden vauvan kohdalla imetys sujui hienosti, mutta hän kasvoi kovin kitsaasti. Vasta kun ensimmäiset hampaat tulivat, tajusimme neuvolan terveydenhoitajan kanssa mistä kiikastaa: lapsen huulijänne oli kireä, joka näkyi rakona etuhampaiden välissä.
Taas kerran, en olisi ymmärtänyt huulijänteen vaikutusta imetykseen ilman Imetyksen tukea. Yhdistyksen Facebook-ryhmästä olin lukenut vastaavia kertomuksia, nähnyt valokuvia vauvojen suusta, oikean ja vääränlaisen imuotteen eroista ja siitä, miten suun jänteet vaikuttavat imuotteeseen. Osasin lähteä vaatimaan jänteen katkaisua. Terveydenhoitaja tunnisti tilanteen ja tuki minua, mutta varsinainen prosessi piti hoitaa itse hammashoitolan kautta.
Saimme ajan hammashoitajalle, joka totesi jänteen kireäksi mutta sanoi, ettei se vaikuta imetykseen. Osoitin hänelle nettisivut, joista löytyi aiheesta tietoa. Hän myönsi, että olen oikeassa ja siirsi asian hammaslääkärille. Hammaslääkärin ja myöhemmin oikomishoitoyksikön kanssa tilanne toistui identtisenä. He eivät tienneet huulijänteen vaikutuksista imetykseen mitään. Minä en olisi ymmärtänyt taistella, jos Imetyksen tuen työtä ei olisi ollut taustalla.
Jänne katkaistiin, imetys alkoi sujua paremmin ja kasvuakin tulla. Ja mikä myös hienoa, rako hampaiden välistä pääsi kasvamaan umpeen, eikä sitä tarvitse aikanaan korjailla oikomishoidossa.
Pienten keskosvauvojen imetys
Meille syntyi myös pikkukeskonen raskausviikolla 26+0 ja ja kahden vuoden päästä toinen raskausviikolla 29+3. Nämä imetykset menivät vanhalla rutiinilla ja ”lehmägeeneillä”. Tiesin, että minulta tulee maitoa ja että täysimetys on helpompaa kuin pullorumba. Minulla oli motivaatiota istua rintapumpun jatkeena ja pyrkiä täysin rinnalle. Molempien lasten imetykset jatkuivat toiselle ikävuodelle.
Erityisesti toisen ennenaikaisena syntyneen lapsen kohdalla imetyksen merkitys oli valtava. Hänen suolistonsa ja kitalakensa olivat keskosuuden vuoksi keskeneräiset, joten kiinteiden ruokien syöminen oli vaikeaa. Vuoden iässä hänet saatiin syömään vain kolmesti päivässä 10 teelusikallista kiinteää ruokaa. Rintamaidon osuus ravitsemuksen turvaamisessa oli siis mittaamattoman tärkeä, ilman sitä olisi tarvittu PEG-nappia.
Haasteita ja selviytymisiä
Nuorimmaisemme syntyi pikkukeskosena rv 30+2. Hänen kanssaan oli jälleen ongelmana kireä kielijänne. Tukenani olivat keskolan kätilöt. Heidän mukaansa rinnasta saadut maitosaaliit ovat selkeän pienet suhteutettuna lapsen imuvoimaan ja äidin maitomääriin.
Suurin merkitys oli kuitenkin jälleen Imetyksen tuen ryhmästä saadulla tiedolla ja yhdistyksen tukitoiminnassa mukana olevan terveydenhoitajaystäväni avulla. Hän on kouluttautunut suun jänteiden arviointiin ja teki tarkistuskäynnin keskolaan. Hän tunnusteli lapsen suuta ja totesi että todennäköisesti jännekalvon nipsaiseminen auttaisi asiaa. Etsin tietoa tämän huomion tueksi lastenlääkäreille. Kun lääkärit vakuuttuivat asiasta, kalvo nipsaistiin ja maitosaaliit alkoivat kasvaa. Vauva vierottautui nenämahaletkusta nopeasti.
Jossain vaiheessa rintoihin iski taas sammas. Sen hoitoon määrättiin lääkettä, jota ei saa käyttää imettäessä. Sain terveydenhuollosta myös ohjeen lopettaa lapsen imetys, sillä hän oli melkein vuoden ikäinen. Keskusteltuani lääkärin kanssa pitkään sammaksen hoidosta ja imetyssuosituksista, sain lopulta tarvitsemani lääkkeet. Imetys on sen jälkeen voinut jatkua yli 1,5 vuotta.
Rahoitusta ei saa leikata
Ilman Imetyksen tuen tietoa ja tukea imetystaipaleeni olisivat jäänet lyhyeen.
Oikean, tutkitun imetystietouden jakaminen ruohonjuuritasolle näyttää Suomessa olevan yhden järjestön harteilla. Kun tiedetään, miten laajat ja pitkäaikaiset, jopa elämänmittaiset ovat imetyksen terveysvaikutukset sekä äidille että lapselle, on kestämätön tie lähteä leikkaamaan Imetyksen tuki ry:n rahoitusta.
Paula-Maaria Itäniemi
Kirjoittaja on seitsemän lapsen äiti, keskosimettäjä ja taaperoimettäjä.
Kuva: iStock/RomanovaAnn
Vastaa