Arkisto: 11/2009

Älä osta mitään, lepää hetki

Perjantai, 27.11.2009

Moni vanhanmallinen neuvoloiden imetysvalmennus tarkoitti imetysvälineiden esittelemistä: rintapumppua, rintakumia, nipletteä kenties, liivinsuojia, rinnanlämmittimiä, erilaisia nänninsuojavoiteita. Imetysapulaitettakin esiteltiin, jos neuvola oli aivan ajan hermolla.

Mikä imetyksen apuvälineistä on paras, kun imetys ei suju?

Ihokontakti.

Ihokontakti kuulostaa suurelta suoritukselta, mutta sitä se ei ole. Se on köllöttelyä, reporankailua, lapsen kanssa loikoilua. Näin se käy: kasaa tyynyjä tai peittoja sänkyyn tai sohvalle niin, että voit loikoilla pää ja yläselkä hiukan kohollaan kuin aurinkotuolissa. Riisu vauva vaippasilleen, ota itsekin paidat ja liivit pois. Peittoja sopivassa määrin tarvitaan, jos huoneessa ei ole kuuma. Käden ulottuville voi ottaa vähän harsoja tai muita kankaita, puhelimen ja ehkä jotain kevyesti pideltävää luettavaa.

Sitten nosta vain vauva mönkimään vatsan ja rintakehän päälle. Hän hamuilee, huuteleekin ehkä hiukan, hohuttaa ja haparoi, mutta juuri niin vauvat tekevätkin kaikkialla muualla paitsi postikorteissa.

Oman aikansa hapuiltuaan vauva löytää rinnan, ottaa siitä kiinni ja päästää irti muutaman kerran tai tosi monta kertaa, kunnes rauhoittuu lopulta syömään. Jos rannan aurinko on suosiollinen, voitte vauvan möngerryksen jälkeen rauhoittua imetykseen ja sen jälkeen raukeaan lepoon.

Tällainen vauvaloikoilu ei maksa mitään. Köllöttely auttaa lakkoilevaa tai levotonta vauvaa, se auttaa jos imetys sattuu, se auttaa jos äitiä hirvittää kiire suorittaa äitiysloman velvollisuuksia.

***
Rahoituskriisisyksynä mielessä on käynyt, onko imetyksen edunvalvonta niin vaikeaa kuin on siksi, että kukaan muu kuin vauvan perhe ei hyödy imetyksestä välittömästi taloudellisesti.

Oman kokemuksen ja koulutetun vertaistuen ero

Maanantai, 23.11.2009

Jo keväällä meiltä kysyttiin RAY:ssä, eikö imetystä voisi hoitaa osana laajempaa kokonaisuutta. Suoriin sanoihin puettuna tämä tarkoittaa, eikö MLL tai Väestöliitto voisi hoitaa myös imetystukea. Ilman lisärahoitusta muut järjestöt eivät voi järjestää laadukasta imetyksen vertaistukea, koska laatu tarkoittaa koulutusta, sitouttamista ja tukijoiden tukemista, jotka puolestaan tarkoittavat tarvetta työvoimaan.

Mihin koulutusta tarvitaan?

Tukiäitimme keskusteli yhden MLL:n vanhempien puhelimeen vastaavan kanssa ja hän oli erittäin huojentunut, kun kuuli, että on olemassa Imetystukipuhelin. Aihe on heidän vapaaehtoisille päivystäjilleen “aivan liian spesifi”. Kun tukiäiti kysyi, mitä he vastaavat, jos joku kysyy imetyksestä, MLL:n päivystäjä sanoi: “Sitten kaivetaan omat kokemukset esille.”

Otetaanpa yksinkertainen esimerkki. Puhelimeen soittaa kaksiviikkoisen vauvan äiti, jonka rinnat ovat pingottuneet. Äitiä huolettaa kauhean moni asia, on niin paljon opeteltavaa. Onnistuuko täysimetys? Onko tämä nyt tavallista, kun vauva on aika itkuinen ja haluaisi olla vähän väliä rinnalla? Entä sitten kun nyt viime päivinä vauva on väsähtänyt usein rinnalle?

Jos päivystäjä on kärsinyt äidinmaidon ylituotannosta, hän voi sanoa, ettei mitään hätää. Kuule sitä maitoa voi tulla aluksi ihan liikaa, rintoja pingottaa ja sitten ne tottuu, ja ehkä sun vauvalla oli tiheän imun kausi ja nyt alkaa helpottaa.

Hyvällä onnella tässä ei käynyt kuinkaan, koska kokemukset sattuivat ihan kohdalleen, samanlainen alku soittajalla ja päivystäjällä.

Huonolla onnella äidin rintoja pingotti, koska vauva ei osannut siirtää niistä maitoa vatsaansa asti, ja vauva oli itkuinen nälkänsä ja hätänsä vuoksi. Uneliaisuus oli seurausta nälästä. Toivottavasti neuvola-aika tulisi pian ja toivottavasti neuvolan terveydenhoitaja neuvoisi äidille sekä lisäruokintaa että imetyksen tehostamista.

Koulutettu vertaistukija kysyy, paljonko vauvan paino on noussut, paljonko kakkavaippoja on tullut, jaksaako vauva imeä ja kuuluuko nielemisääniä. Entä haluaisiko äiti käydä ylimääräisellä punnituksella neuvolassa, jos vauvan maidonsaanti häntä huolestuttaa. Kun puhutaan vauvojen ainoasta ravinnosta, oma kokemus ei riitä lähdeaineistoksi.

40 prosenttia Imetystukipuhelimen puheluista soitetaan alle kuusiviikkoisten vauvojen kodeista. Keskimäärin puhelut kestävät 20 minuuttia. Puolet kaikista puheluista on vertaistukea ja noin vajaassa 20 prosentissa kysytään myös asiatietoa. 12 prosenttia on sellaisia puheluita, joiden soittajia pyritään ohjaamaan eteenpäin ammattilaisten ohjattaviksi.

Tapasimme tasavallan presidentti Tarja Halosen Vaasassa

Lauantai, 21.11.2009

Suuri kiitos presidentti Tarja Haloselle, adjutantti Jukka Jokiselle ja erityisavustaja Pirjo Väänäselle. Yhdistyksemme tukiäidit Marika Koskilahti-Viita ja Laura Rönkkö tapasivat presidentin Vaasassa Åbo Akademin paneelikeskustelun Se människan – i dagens Finland jälkeen.

Presidentti sai paikalliskielellä kirjoitetun kirjeen, rintanappimme ja kaksi vauvansukkaa. Laura ja Marika pääsivät vaihtamaan muutaman sanasen presidentin kanssa imetyksestä ja yhdistyksestämme. Presidentti Tarja Halonen lupasi perehtyä kirjeeseen ja luki sitä jo hiukan keskustelun aikana.

* * *

Hyvä Maan Äitee,

me oomma pistäny pystyhyn yhyristyksen 12 vuatta sitten. Me olhan tehty töitä kökäs ja vähä herrojen rahoollaki, nyt on muutaman vuaren RAY ja Tekry meitä avittanu. Me olhan saatu palijo aikahan ja me haluttaas teherä töitä perheiren ja kansanterveyren hyväksi tästä etehenpäinki.

Joka vuasi meihin ottaa yhteyttä reiru kymmenesosa syntynehien tenavien äiteestä ja isiistä. Ne tarttoo jonkun joka kuunteloo niitä pitempähän kun neuvoloos on aikaa. Meirän tukipuhelut kestää keskimäärin kakskymmentä minuuttia.

Meillon Pohojammaalla tapana sanoa, että hyvää koitethan teherä, mutta priimaa tuloo. Niin me ajatelhan yhyristykseski. Ei se piisaa, jos meirän tukiäireet vaan kuunteloo ilta toisensa perähän justihin äiteeksi tullehien hualia. Jokku niistä vaan parkuu pari tuntia. Meirän tavoote on saara niiren äitien syrämeltä eres muutama kivi pois, niin jotta kun ne laskoo puhelimen alas, olis kevyee olo.

Ei me jaksa eikä meirän oo reilua teherä näin isoota urakkaa pelekällä kökällä. Me tarvithan muutama palakollinen juoksutettava, joille voirahan soittaa silloon, kun se oma kippo vuataa yli. Kun ne äireet soittaa meille ja kysyy, palijoko niiren pitääs antaa kikkiä tenavalle, niin ne puhuu sen rakkahimpansa ainuasta syämisestä. Me tarvithan kurssitusta ja seminaaria, ettei tuu vahinkoja kellenkään. Vauvan pitää saara ruakaa, äireen tai isseen pitää saara puhua ja tukiäitin pitää saara oma tukensa kans jostaki.

Nyt ne herran ketkut on sitä miältä, notta meirän yhyristys on liian piäni. Ne meinaa, notta joku muu teköö tämän homman. Ei ne tiärä, kuka sen teköö, mutta kun me koitethan sanoa, että tämei oo muita kiinnostanu, niin ei ne kuuntele.

Ne ajatteloo, jotta se on yks ja sama, kuinka joku kersa ruakansa saa ja kuinka joku äitee vänäjää, kun siltei onnistu se mitä siltä kumminkin orotethan ihan STM:n suasituksia myäten.

Herran ketkut pistää rahansa säätiööhin ja koittaa peitellä huanoja tapojansa. Me tarvittaas ny marras-joulukuus tukijoota, jotta RAY:n tai talousarvioalootteiren kautta saataas jatkoaikaa. Meillä ne rahat menöö totehen. Mei tarvita kallihia mainoksia, meille soitetahan muutenki. Rahat menöö joka euro asiahan eikä sen viärehen.

Me haluttaas tukia jokaasta isää ja äiteetä tykkäämähän tenavastansa niin palijo, että siitä tulis sylis pitämällä rohkia ja rehellinen ihiminen. Ku sanothan, että mailmaa muutethan yks tenava kerrallansa. Me haluttaas siinä auttaa.

Kunnioottavin terveesin
Pohojammaan ja muun maan imetystukiäiteet

Kirjeemme Lapsen oikeuksien päivänä

Perjantai, 20.11.2009

Arvoisa tasavallan presidentti Tarja Halonen,

kirjoitamme Teille maan poliittisena äitinä, koska tarvitsemme apua. Naiset, äidit ja vauvat tarvitsevat. Naisten itsemääräämisoikeus omiin rintoihinsa ei toteudu. Seksuaaliterveyden terveydenhuollossa on imetyksen mentävä aukko, vaikka myös YK:n Lasten oikeuksien sopimuksen 24. artikla velvoittaa Suomea ohjaamaan imetystä alkua pidemmälle.

Imetystä on ohjattu väestötasolla jo 170 vuotta Lönnrotin neljän tunnin imetysvälisuosituksesta alkaen, mutta yhä imetys voi olla yhtä vaikeaa kuin Lemminkäisen äidin työ Tuonelan joella. Mikä auttaa, jos rintaa kalvaa kipu tai huoli. Mistä löytyy se tieto, johon voi luottaa?

Odottavat äidit kertovat joka kuukausi Vauva-lehdessä, että he aikovat imettää mutta valmistautuvat jo pettymäänkin, jos ei imetys onnistukaan. Neuvolan varaan imetystä ei voi laskea, sillä vain joka kolmas terveydenhoitaja on saanut imetysohjaukseen ammatillisen peruskoulutuksen. THL on julkaissut taas yhden koko maan kattavan Imetyksen edistämisen toimintaohjelman, joka uhkaa jäädä paperiksi. Imetyksen tuki ry:n rahoitus on uhattuna, koska herrojen mielestä joku muu järjestö voisi hoitaa asian. Muita järjestöjä asia ei kuitenkaan ole kiinnostanut.

Miksi imetystä ei hoideta kuntoon?

Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että imetys on hyvä asia. Tämän näennäisen imetysmyönteisyyden taakse jää monta muttaa, ohikatsomista ja kiusaantuneisuutta.

Imetys on rintoja. Imetys on naisen kehoa. Imetys on eritettä. Samalla imetys on kansanterveydelle suotuisa valinta, joka säästää miljoonia tukemalla lasten terveyttä ja ehkäisemällä naisten gynekologisia syöpiä. Ennen kaikkea imetys on valinta, jonka äidit haluavat tehdä. Yli 95 prosenttia aikoo imettää vauvaansa, ja synnytyssairaalastakin yli 90 prosenttia lähtee imettävänä. Sitten alkaa pudotuspeli ja epätoivon kyyneleet. Suomalainen imetys on haavoittunut. Suosituksen mukaisen täysimetyksen saavuttaa yksi ainoa prosentti äideistä.

Suomen sotien aikana äidit imettivät menetyksen pelko rinnassaan. Kolmikuiset vauvat hymyilivät, vaikka maailma ympärillä tuhoutui. Kun nämä vauvat kasvoivat itse äideiksi, heiltä imetys riistettiin mahdottomilla syöttöväli- ja lisäruokaohjeilla. Nykyisten äitien sukupolvi yrittää imettää näiden menneisyyksien perillisenä.

Ääni äideille tilastojen takana

THL:n uusi Imetyksen edistämisohjelma sivuuttaa äitien todellisuuden. Jälleen kerran imetysohjelma korostaa täysimetystä, vaikka suuri osa äideistä osittaisimettää, ja heistä puolestaan suuri osa osittaisimettää kiireisen tai asiantuntemattoman imetysohjauksen vuoksi. On myös ryhmä äitejä, jotka tarvitsisivat tilaa olla imettämättä. Kaikki eivät halua imettää, eikä heidän tarvitse. Imetys täytyy olla vapaasti valittavissa, jotta se todella olisi osa naisen itsemääräämisoikeutta.

Imetyksen tuki ry tavoittaa vuosittain kymmenesosan vauvaperheistä suorina tukikontakteina. Olemme vauvaperheiden iholla vereslihaan asti, joten tiedämme ne kivut, huolet ja asenteet, joiden vuoksi suomalainen imetys ei yllä suosituksiin asti.

Lasten oikeuksien sopimuksen 24. artiklan velvoite vanhempien ohjauksesta imetykseen toteutuu tuloksellisesti vasta sitten, kun terveydenhuollon imetysohjelmat osallistavat aidosti myös äidit, jotka jo nyt haluavat toimia artiklan mukaisesti. Vetoamme teihin, jotta äidit ja vauvat tulisivat nähdyiksi.

Kunnioittavin terveisin

Imetystukiäidit ja yhdistysaktiivit, jotka tänä vuonna
- kuuntelevat 1000 tarinaa Imetystukipuhelimessa ja toiset 1000 tarinaa omissa puhelimissaan
- kohtaavat 2700 äitiä Imetystukiryhmissä eri puolilla maata
- vastaavat Maitolaiturin ja Imetystukilistan kysymyksiin ja tukipyyntöihin 1300 kertaa
- eivät voi vastata 3700 puheluun resurssien puutteen vuoksi.

Äitien ääni mukaan LOS 24. artiklan toteutukseen

Perjantai, 20.11.2009

Lapsen oikeuksien päivän tiedote

Lapsen oikeuksien 24. artikla velvoittaa valtiota kertomaan perustietoja  imetyksestä ja lapsen terveydestä. Vanhempia tulee tukea käyttämään näitä tietoja. Imetystieto on yhtä tärkeää kuin tapaturmien ehkäisy.

Suomessa imetystä on ohjattu väestötasolla jo 170 vuotta. Ensimmäiset imetysohjeet antoi Lönnrot vuonna 1839 kirjassaan Suomalaisen Talonpojan Koti-lääkäri. Suurten ikäluokkien naisten äitiyden aikaan imetys tehtiin mahdottomaksi asiantuntijoiden neljän tunnin syöttöväliohjeilla. Viimeisin versio Lasten oikeuksien mukaisesta imetysohjelmasta on THL:n julkaisema Imetyksen edistäminen Suomessa, toimintaohjelma 2009-2012.

Lasten oikeuksien sopimuksen 24. artiklan velvoite vanhempien ohjauksesta imetykseen toteutuu tuloksellisesti vasta sitten, kun terveydenhuollon imetysohjelmat osallistavat aidosti myös äidit, jotka jo nyt haluavat toimia artiklan mukaisesti. Suomessa yli 90 prosenttia naisista haluaa imettää ja aloittaa sen. Heistä vain prosentti täysimettää vauvaansa nykysuositusten mukaisesti puoli vuotta.

Imetyksen tuki ry tavoittaa vuosittain kymmenesosan vauvaperheistä suorina vertaistukikontakteina. Tukemme perustuu ajantasaiseen tietoon. Tuemme äitilähtöisesti imetyksen alkua, vieroitusta ja kaikkia imetyksen arkisia vaiheita.

Lisätietoja
koulutussuunnittelija Leena Pikkumäki, 044 5225 039
Imetyksen tuki ry

Lapsiasiavaltuutetun lausunto suosituksenamme

Keskiviikko, 18.11.2009

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula lähetti Raha-automaattiyhdistykselle suosituslausunnon Imetyksen tuki ry:n kohdennetun toiminta-avustuksen puolesta. Lausunnossa Aula määrittelee imetyksen edistämisen aseman turvatuksi YK:n lasten oikeuksien sopimuksen 24. artiklassa. Lapsella on oikeus elää terveenä, mikä tarkoittaa, että vanhemmilla on mm. oikeus saada tietoa imetyksestä ja tukea sen soveltamiseen. OECD:n tuore julkaisu (Doing better for children, 2009) pitää imetyksen yleisyyttä yhtenä lasten hyvinvoinnin indikaattorina.

Aula toteaa, että Imetystukipuhelimesta tiedotetaan äitiyspakkauksen yhteydessä, mikä korostaa tarvetta varmistaa toiminnan jatkuvuutta. Imetyksen tuki ry:tä tarvitaan paitsi organisoimaan vertaistukea, myös edistämään ja tiedottamaan kansallisesta Imetyksen edistämisen toimintaohjelmasta. Suomessahan imetyssuositukset eivät toteudu. Imetyksestä ja imetyksen edistämisen rakenteellisista mahdollisuuksista tarvitaan tietoa. Vertaistukea tarvitaan myös THL:n julkaiseman Imetyksen edistämisen toimintaohjelman (2009) mukaan ammatillisen ohjauksen rinnalle.

Lausuntonsa lopuksi lapsiasiavaltuutettu suosittelee RAY:n kohdennetun toiminta-avustuksen myöntämistä Ityksen tuki ry:lle vertaistuen ylläpitoon ja kehittämiseen.

Kuukauden kuluttua kohtalonpäivä

Tiistai, 17.11.2009

RAY-avustusten päätökset julkistetaan 17. joulukuuta. Se päivä ratkaisee, supistuuko toimintamme vai saammeko jatkaa ja käyttää nyt jatkuvien projektien tuloksia.

RAY:n viestintäosastolla on riittänyt tänä syksynä haasteita. Yksi sen keskeisistä epäluulontorjunta-aseista on nopeasti laadittu, lokakuun alussa julkaistu muistio vuoden 2010 avustusvalmistelun linjoista.

Yleisavustamisen periaatteita muistio kertoo muutetun tämän vuoden lokakuun alusta asti eli tuttavankauppaepäilyjen jälkeen. Erityisesti on huomioitava, että avustuksen saajalla ei ole subjektiivista oikeutta avustuksen saamiseen. Yleisavustukseen vaikuttavat muutokset saajan varallisuusasemassa. RAY tekee muutokset pääsääntöisesti siirtymäajan puitteissa (s.9).

Oma alaluku järjestöjen varallisuudesta syventää tätä uutta linjausta. Yleishyödyllisen yhdistyksen varainkeruu tulisi käyttää yleishyödyllisesti ilman perusteetonta viivettä. Varallisuus keskittyy suuriin ja keskisuuriin järjestöihin. Muistio antaa esimerkiksi 28 yleis- ja monialatoimijaksi luokiteltua järjestöä, joiden yhteenlaskettu varallisuus on vuonna 2008 ollut 187 miljoonaa euroa, keskimäärin siis 6,7 miljoonaa euroa. Varallisuutensa lisäksi nämä järjestöt ovat saaneet yleisavustuksia, toiminta-avustuksia ja projektiavustuksia kukin organisaationsa tarpeiden mukaisesti.

Tietenkin nämä rikkaat järjestöt tarvitsevat siirtymäajan, jos heidän avustuksiaan tarkistetaan (s.18). Ray kertoo seuranneensa järjestöjen tuloksia ja varallisuutta jo 1990-luvulta saakka, joten aivan uusi asia järjestöjen arvopaperisalkut ei ole.

Me toivomme 300 tuhannen kohdennettua toiminta-avustusta. Haettu on myös kahta projektia, ja eduskunnan talousarvioaloitteet ovat valtiovarainvaliokunnassa. Ensi vuoden Kelan äitiyspakkaukset on jo valmistettu. Niiden imetysoppaiden keskiaukeamalla luvataan näyttävästi, että Imetystukipuhelin vastaa.

Imetysmyötäistä kulttuuria

Maanantai, 16.11.2009

Yhteistyökumppanimme Mielenterveyden keskusliitto viettää tällä viikolla Mielenterveysviikkoa. Tämän vuoden teema on Kulttuuri henkisen hyvinvoinnin tukena.

Vauvavuosi esikoisen kanssa on uusien taitojen, uusien reittien ja monille myös uusien ystävien aikaa. Voipa vuosi vähän kirpaistakin kasvukipujen ja yksinäisyyden vuoksi. Kulttuuri antaa sanoja ja sanatonta muotoa näille jokaisen omille mutta silti niin yhteisille kokemuksille, tai se voi antaa ajatuksille aivan uuden näkökulman. Voiko vauvan kanssa päästä kulttuurin luo?

Imetysmyötäinen kulttuuri antaa mahdollisuuden mennä kulttuurielämysten luo ilman eroa vauvasta eli myös ilman lapsenvahtijärjestelyjä kuluineen. Se antaa äidille ja perheelle tilaa liikkua ja osallistua myös vauvan ja pikkulapsen kanssa.

Maratoniltojen iloksi

Aivan ensin vinkkaan äänikirjoista. Uutuuskirjojen ja klassikkojen valikoima alkaa olla jo aika hyvä. Alkuviikkojen iltamaratonien aikana vierähtää helposti muutamakin pitkä äänikirja, vaikkapa Taru sormusten herrasta, ja jos äänikirja ei riitä, korviaan voi helliä radioteatterin  kuunnelmilla.

Menovinkit kiertoon

Vauvan kanssa voi mennä ainakin taidenäyttelyihin. Joihinkin näyttelytiloihin on hyvä varustautua kantoliinalla, mutta moniin pääsee myös vaunujen kanssa. Vaunukansan hyvä liittolainen on Kynnys ry:n asiantuntemuksellaan esteettömyydestä.

On myös kulttuuria isille, äideille ja vauvoille: vauvateatteria, värikylpyjä ja muskareita, joissa voivat osallistua sekä lapset että aikuiset.

Kirjaahan parhaat vinkkisi kommenttilaatikkoon!

Teatteriin vauvanäytöksiä?

Imetyksen tuki ry aloitti muinoin vielä Vauvamyönteisyys ry:n nimellä toimiessaan Babybio-näytökset, jonne isä ja äiti voivat mennä lasten kanssa. Finnkino on jatkanut näitä esityksiä sittemmin.

Teatterin ja muun esittävän taiteen muuntaminen vauvoille odottaa tekijäänsä. Pienten näyttämöjen ja harrastajateatterien markkinoinnista voisi hyvinkin löytyä innostuneita yhteistyökumppaneita. Vauvanäytökseen tarvitaan tavallista enemmän valoa ja tilaa liikkua sekä mikro eväiden lämmittämistä varten. Teatterille vauvanäytös antaa tilaisuuden puhutella uutta katsojakuntaa, sillä vauvanäytösten kävijöistä voi hyvinkin osa koukuttua vakioyleisöksi.

Viime vuoden syksyllä Itun seminaarissa vieraili Tarinateatteri Mielikuva, jonka jäseniä selvästi hirvitti etukäteen yleisön taaperopitoisuus, mutta näytöksen jälkeen he tulivat erikseen kertomaan, miten hyvin homma toimi. Näyttämölle ei pyrkinyt kuin yksi pikkuinen eikä hänkään kovin kiinnostuneesti, koska paljon hauskempaa oli tepastella äidin lähettyvillä katsomon tuoliriveistä kiinni pitäen.

LOS 24. tänäänkin ajankohtainen

Perjantai, 13.11.2009

Tänään perjantaina 13. päivänä marraskuuta vietetään Tapaturmapäivää. Tämän vuoden teemana on erityisesti matkailutapaturmien välttäminen. Kohderyhmä on koko väestö.

Imetyksen tuki ry:n blogissa päivä saa oman entrynsä, koska imetys ja tapaturmien ehkäisy rinnastetaan YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa.

Lasten oikeuksien sopimuksen 24. artiklan mukaan sopimusvaltioiden tulee taata lasten oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan

varmistaakseen, että yhteiskunnan kaikki kerrokset, erityisesti vanhemmat ja lapset, saavat tietoa ja opetusta ja että heitä tuetaan käyttämään saamiaan perustietoja lapsen terveydestä ja ravinnosta, rintaruokinnan eduista, ympäristöhygieniasta ja onnettomuuksien ehkäisystä;

Imetys ja imetystiedon käyttämisen tukeminen on siis yhtä tärkeää kuin onnettomuuksien ehkäisy.

Minä vuonna imetyspäivää ja -viikkoa vietetään yhtä näyttävästi kuin tapaturmapäivää? Minä vuonna yhtä kattava lista arvovaltaisia yhteistyökumppaneita kuin tapaturmapäivällä tukee myös imetyksen edistämistä?

Kaksi hetkeä aivan alusta

Sunnuntai, 08.11.2009

Tervetuloa maailmaan! Vastasyntynyt seepravarsa katselee pöllämystyneenä ympärilleen ja yrittää nousta pitkille, horjuville jaloilleen.

No nyt… ei, se menettää tasapainonsa ja mätkähtää pehmeään, pitkään heinikkoon. Viidennellä yrityksellä ja äidin avulla sen onnistuu lopulta pysytellä pystyssä. Ja eikös se vain hetken kuluttua olekin jo ottanut ensimmäisen askeleensa kohti äidin nisää ja lämmintä hyvää maitoa. Ihmeellistä miten varsa heti tietää, mistä ruokaa löytyy, vaikkei kukaan ole sitä sille kertonut.

Seepraori pitää vähän matkan päässä vahtia, sillä on tärkeää, että äiti ja varsa saavat rauhassa tutustua toistensa hajuun ja raidoitukseen. Sitten ne tunnistavat toisensa aina savannin kaikkien muiden seeprojen joukosta.

Lastenkirjasta Simba ja muita Afrikan villieläimiä, Sven Zetterlund, Otava 1999.


En ikinä unohda ilmettä mieheni väsymyksen uurtamilla kasvoilla, kun hän ensimmäisen kerran näki sinut.

Minä en sinua vielä silloin nähnyt, olin niin huonovointinen, etten voinut katsoa alaspäin tumman tukan peittämää päälakeasi. Mieheni ilmeen näin, ja siinä sinut, ihmeen – miten paljon loputonta helpotusta, rajatonta ihmetystä ja käsittämätöntä onnea voi mahtua yhteen katseeseen. Siihen se piirtyi sekunnin murto-osassa hänen kasvoilleen ja jäi asumaan – isyys.
Siinä pienessä hetkessä, jona hän ensimmäistä kertaa näki pilkottavan päälakesi, hänestä tuli isä, ja kun koko vauva sitten hetkeä myöhemmin oli maailmassa, hän oli jo kuin olisi ollut sitä aikojen alusta.

nimim. Rakas lapsi, ote neljännen sijan tekstistä Imetyksen tuki ry:n kirjoituskilpailusta.