Joulukuun ajan raportit ja muut paketoitavat tekstit ovat rapisuttaneet näppäimiä. Niin tuli 16. päivän ilta ja puheenjohtajalle päätös: 89 tuhatta. Kahdeksankymmentäyhdeksän on noin 50 tuhatta vähemmän kuin kuluneena vuonna.

Osoitteessa ray.fi pääsee vertailemaan, mitä on muille annettu.

Näitä kysymyksiä mietimme edelleen. Mietimme, mihin niistä on vastattava eniten. Imetystukipuhelimen toiminta turvataan. Uutta lienee tiedotuksen ja yhteiskunnallisen edunvalvonnan aktiivisuus. Uusia tukimuotoja tai kohderyhmäpainotuksia emme pysty luomaan, vaikka esimerkiksi imetykseen pettyneet tarvitsisivat vielä paljon helpottavia sanoja.

#
Lotta kirjoitti:
07/12/2009 17:26 (Muokkaa)

Jos rahoitusta tulee, niin mitkä ovat yhdistyksen ensi vuoden ja pidemmänkin ajan suuntaviivat? Onko tarkoitus ylläpitää nykyistä toimintaa ja imetystukipuhelinta vai onko suunnitteilla jotakin uutta? Näkyvyys mediassa ja muualla ei varmasti olisi pahitteeksi jatkossakaan, uudet näkyvät projektit varmaan turvaisivat tulevaisuuttakin.
#
Laura kirjoitti:
09/12/2009 1:25 (Muokkaa)

Miten yhdistys aikoo valvoa uutta imetysohjelmaa? Tarvitaanko valtion ohjelman valvontaan jokin ulkopuolinen kolmannen sektorin yhdistys, eikä valtio valvo omia toimintojaan ja tarkkaile että suositukset tulevat käytäntöön?

Valtio tarvitsee palautetta äideiltä. Sellaista on esimerkiksi jutustelu rokotusjonosta. Terveydenhoitaja kertoi yksivuotiaan äidille, että hän ei ole imetyskoulutusta käynyt, kun hän on jo imetysmyönteinen. Kaikki muut on koulutettu. Siitä neuvolasta ei tämän yksivuotiaan ensiviikkoina irronnut kuin hymistelyä, ei tältä myönteiseltä eikä muiltakaan. Imetystukipuhelin auttoi. THL:n imetysohjelma jää silmänlumeeksi, jos äidit eivät valvo sen toteutumista.

Tulkaa mukaan, Lotta, Laura ja muut rohkeat naiset! Linjat ja painotukset luodaan nyt, perusviestejä hiotaan ensi kevään aikana. Työ jatkuu.

Jos kriisi päättyy onnellisesti, blogiin tulee lisää aiheita nimenomaan imetyksestä.

Kysykää siis! Vastaajina työntekijät ja puheenjohtaja, tarpeen mukaan muitakin. Teemme laajoista kysymyksistä uusia entryjä eli kaikkiin ei välttämättä vastata heti tässä tämän merkinnän kommenteissa.

Jännittävien päivien kunniaksi julkaisemme blogissa syksyn lakkoviikon ensimmäisen lakkopuheen, joka kertoo Imetystukipuhelimen tunnelmista.

Vauvaperheen iholla vereslihaan asti

Imetys on äidin ja lapsen välinen asia, joka halutaan vaieta kuoliaaksi ja haudata parilla lauseella: sehän sujuu luonnostaan ja jos ei suju niin anna pullosta.

Me emme puhu vain imetyksestä, me emme painosta imetykseen. Puheluissa käsitellään sitä lapsiperheen vauva-arkea, josta neuvolan 20 minuutin aikana ei ennätetä puhua. Me puhumme vierottamisesta, pulloruokinnasta, osittaisimetyksestä ja samalla hormonien kostuttamista lakanoista ja valvomisen sekoittamasta päästä, sukulaisista ja kavereiden antamista neuvoista, joita äiti ei haluaisi noudattaa

Me olemme vauvaperheen iholla vereslihaan asti, me tuemme äidin oikeutta valita, tehdä omat päätöksensä ilman anopin, apen, isän, mummon tai kumminkaiman painostusta.

Me olemme pääasiassa imetystukipuhelin, mutta samalla me otamme kopin äidistä ja autamme jaksamaan.

Meillä on aikaa kuunnella se ongelma, jota neuvolan tädille ei ennätä kertoa tai jonka kokee “ihan tyhmäksi”. Me olemme se hiekkalaatikko, jota kaikilla äideillä ei omassa pihassa ole.

Ja jotta me jaksamme, me tarvitsemme ammattitaitoista ohjausta, työntekijöitä, jotka voivat keskittyä tukemaan tekemäämme vapaaehtoistyötä. Ihmisiä jotka ovat ammattimaisia vertaistukijoita vertaistuen antajille.

Ei meistä kukaan jaksa kuivuvia kaksiviikkoisia, multiongelmaisia lakkoilijoita ja kummaa kakkaa pelkällä tiedolla että meitä tarvitaan, vaan kyllä me ansaitsemme oikeita työntekijöitä koordinoimaan koulutusta ja kertomaan julkisuuteen, mikä tilanne on.

Mikä imetyksen apuvälineistä on paras, kun imetys ei suju?

Ihokontakti.

Ihokontakti kuulostaa suurelta suoritukselta, mutta sitä se ei ole. Se on köllöttelyä, reporankailua, lapsen kanssa loikoilua. Näin se käy: kasaa tyynyjä tai peittoja sänkyyn tai sohvalle niin, että voit loikoilla pää ja yläselkä hiukan kohollaan kuin aurinkotuolissa. Riisu vauva vaippasilleen, ota itsekin paidat ja liivit pois. Peittoja sopivassa määrin tarvitaan, jos huoneessa ei ole kuuma. Käden ulottuville voi ottaa vähän harsoja tai muita kankaita, puhelimen ja ehkä jotain kevyesti pideltävää luettavaa.

Sitten nosta vain vauva mönkimään vatsan ja rintakehän päälle. Hän hamuilee, huuteleekin ehkä hiukan, hohuttaa ja haparoi, mutta juuri niin vauvat tekevätkin kaikkialla muualla paitsi postikorteissa.

Oman aikansa hapuiltuaan vauva löytää rinnan, ottaa siitä kiinni ja päästää irti muutaman kerran tai tosi monta kertaa, kunnes rauhoittuu lopulta syömään. Jos rannan aurinko on suosiollinen, voitte vauvan möngerryksen jälkeen rauhoittua imetykseen ja sen jälkeen raukeaan lepoon.

Tällainen vauvaloikoilu ei maksa mitään. Köllöttely auttaa lakkoilevaa tai levotonta vauvaa, se auttaa jos imetys sattuu, se auttaa jos äitiä hirvittää kiire suorittaa äitiysloman velvollisuuksia.

***
Rahoituskriisisyksynä mielessä on käynyt, onko imetyksen edunvalvonta niin vaikeaa kuin on siksi, että kukaan muu kuin vauvan perhe ei hyödy imetyksestä välittömästi taloudellisesti.

Mihin koulutusta tarvitaan?

Tukiäitimme keskusteli yhden MLL:n vanhempien puhelimeen vastaavan kanssa ja hän oli erittäin huojentunut, kun kuuli, että on olemassa Imetystukipuhelin. Aihe on heidän vapaaehtoisille päivystäjilleen “aivan liian spesifi”. Kun tukiäiti kysyi, mitä he vastaavat, jos joku kysyy imetyksestä, MLL:n päivystäjä sanoi: “Sitten kaivetaan omat kokemukset esille.”

Otetaanpa yksinkertainen esimerkki. Puhelimeen soittaa kaksiviikkoisen vauvan äiti, jonka rinnat ovat pingottuneet. Äitiä huolettaa kauhean moni asia, on niin paljon opeteltavaa. Onnistuuko täysimetys? Onko tämä nyt tavallista, kun vauva on aika itkuinen ja haluaisi olla vähän väliä rinnalla? Entä sitten kun nyt viime päivinä vauva on väsähtänyt usein rinnalle?

Jos päivystäjä on kärsinyt äidinmaidon ylituotannosta, hän voi sanoa, ettei mitään hätää. Kuule sitä maitoa voi tulla aluksi ihan liikaa, rintoja pingottaa ja sitten ne tottuu, ja ehkä sun vauvalla oli tiheän imun kausi ja nyt alkaa helpottaa.

Hyvällä onnella tässä ei käynyt kuinkaan, koska kokemukset sattuivat ihan kohdalleen, samanlainen alku soittajalla ja päivystäjällä.

Huonolla onnella äidin rintoja pingotti, koska vauva ei osannut siirtää niistä maitoa vatsaansa asti, ja vauva oli itkuinen nälkänsä ja hätänsä vuoksi. Uneliaisuus oli seurausta nälästä. Toivottavasti neuvola-aika tulisi pian ja toivottavasti neuvolan terveydenhoitaja neuvoisi äidille sekä lisäruokintaa että imetyksen tehostamista.

Koulutettu vertaistukija kysyy, paljonko vauvan paino on noussut, paljonko kakkavaippoja on tullut, jaksaako vauva imeä ja kuuluuko nielemisääniä. Entä haluaisiko äiti käydä ylimääräisellä punnituksella neuvolassa, jos vauvan maidonsaanti häntä huolestuttaa. Kun puhutaan vauvojen ainoasta ravinnosta, oma kokemus ei riitä lähdeaineistoksi.

40 prosenttia Imetystukipuhelimen puheluista soitetaan alle kuusiviikkoisten vauvojen kodeista. Keskimäärin puhelut kestävät 20 minuuttia. Puolet kaikista puheluista on vertaistukea ja noin vajaassa 20 prosentissa kysytään myös asiatietoa. 12 prosenttia on sellaisia puheluita, joiden soittajia pyritään ohjaamaan eteenpäin ammattilaisten ohjattaviksi.

Presidentti sai paikalliskielellä kirjoitetun kirjeen, rintanappimme ja kaksi vauvansukkaa. Laura ja Marika pääsivät vaihtamaan muutaman sanasen presidentin kanssa imetyksestä ja yhdistyksestämme. Presidentti Tarja Halonen lupasi perehtyä kirjeeseen ja luki sitä jo hiukan keskustelun aikana.

* * *

Hyvä Maan Äitee,

me oomma pistäny pystyhyn yhyristyksen 12 vuatta sitten. Me olhan tehty töitä kökäs ja vähä herrojen rahoollaki, nyt on muutaman vuaren RAY ja Tekry meitä avittanu. Me olhan saatu palijo aikahan ja me haluttaas teherä töitä perheiren ja kansanterveyren hyväksi tästä etehenpäinki.

Joka vuasi meihin ottaa yhteyttä reiru kymmenesosa syntynehien tenavien äiteestä ja isiistä. Ne tarttoo jonkun joka kuunteloo niitä pitempähän kun neuvoloos on aikaa. Meirän tukipuhelut kestää keskimäärin kakskymmentä minuuttia.

Meillon Pohojammaalla tapana sanoa, että hyvää koitethan teherä, mutta priimaa tuloo. Niin me ajatelhan yhyristykseski. Ei se piisaa, jos meirän tukiäireet vaan kuunteloo ilta toisensa perähän justihin äiteeksi tullehien hualia. Jokku niistä vaan parkuu pari tuntia. Meirän tavoote on saara niiren äitien syrämeltä eres muutama kivi pois, niin jotta kun ne laskoo puhelimen alas, olis kevyee olo.

Ei me jaksa eikä meirän oo reilua teherä näin isoota urakkaa pelekällä kökällä. Me tarvithan muutama palakollinen juoksutettava, joille voirahan soittaa silloon, kun se oma kippo vuataa yli. Kun ne äireet soittaa meille ja kysyy, palijoko niiren pitääs antaa kikkiä tenavalle, niin ne puhuu sen rakkahimpansa ainuasta syämisestä. Me tarvithan kurssitusta ja seminaaria, ettei tuu vahinkoja kellenkään. Vauvan pitää saara ruakaa, äireen tai isseen pitää saara puhua ja tukiäitin pitää saara oma tukensa kans jostaki.

Nyt ne herran ketkut on sitä miältä, notta meirän yhyristys on liian piäni. Ne meinaa, notta joku muu teköö tämän homman. Ei ne tiärä, kuka sen teköö, mutta kun me koitethan sanoa, että tämei oo muita kiinnostanu, niin ei ne kuuntele.

Ne ajatteloo, jotta se on yks ja sama, kuinka joku kersa ruakansa saa ja kuinka joku äitee vänäjää, kun siltei onnistu se mitä siltä kumminkin orotethan ihan STM:n suasituksia myäten.

Herran ketkut pistää rahansa säätiööhin ja koittaa peitellä huanoja tapojansa. Me tarvittaas ny marras-joulukuus tukijoota, jotta RAY:n tai talousarvioalootteiren kautta saataas jatkoaikaa. Meillä ne rahat menöö totehen. Mei tarvita kallihia mainoksia, meille soitetahan muutenki. Rahat menöö joka euro asiahan eikä sen viärehen.

Me haluttaas tukia jokaasta isää ja äiteetä tykkäämähän tenavastansa niin palijo, että siitä tulis sylis pitämällä rohkia ja rehellinen ihiminen. Ku sanothan, että mailmaa muutethan yks tenava kerrallansa. Me haluttaas siinä auttaa.

Kunnioottavin terveesin
Pohojammaan ja muun maan imetystukiäiteet

kirjoitamme Teille maan poliittisena äitinä, koska tarvitsemme apua. Naiset, äidit ja vauvat tarvitsevat. Naisten itsemääräämisoikeus omiin rintoihinsa ei toteudu. Seksuaaliterveyden terveydenhuollossa on imetyksen mentävä aukko, vaikka myös YK:n Lasten oikeuksien sopimuksen 24. artikla velvoittaa Suomea ohjaamaan imetystä alkua pidemmälle.

Imetystä on ohjattu väestötasolla jo 170 vuotta Lönnrotin neljän tunnin imetysvälisuosituksesta alkaen, mutta yhä imetys voi olla yhtä vaikeaa kuin Lemminkäisen äidin työ Tuonelan joella. Mikä auttaa, jos rintaa kalvaa kipu tai huoli. Mistä löytyy se tieto, johon voi luottaa?

Odottavat äidit kertovat joka kuukausi Vauva-lehdessä, että he aikovat imettää mutta valmistautuvat jo pettymäänkin, jos ei imetys onnistukaan. Neuvolan varaan imetystä ei voi laskea, sillä vain joka kolmas terveydenhoitaja on saanut imetysohjaukseen ammatillisen peruskoulutuksen. THL on julkaissut taas yhden koko maan kattavan Imetyksen edistämisen toimintaohjelman, joka uhkaa jäädä paperiksi. Imetyksen tuki ry:n rahoitus on uhattuna, koska herrojen mielestä joku muu järjestö voisi hoitaa asian. Muita järjestöjä asia ei kuitenkaan ole kiinnostanut.

Miksi imetystä ei hoideta kuntoon?

Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että imetys on hyvä asia. Tämän näennäisen imetysmyönteisyyden taakse jää monta muttaa, ohikatsomista ja kiusaantuneisuutta.

Imetys on rintoja. Imetys on naisen kehoa. Imetys on eritettä. Samalla imetys on kansanterveydelle suotuisa valinta, joka säästää miljoonia tukemalla lasten terveyttä ja ehkäisemällä naisten gynekologisia syöpiä. Ennen kaikkea imetys on valinta, jonka äidit haluavat tehdä. Yli 95 prosenttia aikoo imettää vauvaansa, ja synnytyssairaalastakin yli 90 prosenttia lähtee imettävänä. Sitten alkaa pudotuspeli ja epätoivon kyyneleet. Suomalainen imetys on haavoittunut. Suosituksen mukaisen täysimetyksen saavuttaa yksi ainoa prosentti äideistä.

Suomen sotien aikana äidit imettivät menetyksen pelko rinnassaan. Kolmikuiset vauvat hymyilivät, vaikka maailma ympärillä tuhoutui. Kun nämä vauvat kasvoivat itse äideiksi, heiltä imetys riistettiin mahdottomilla syöttöväli- ja lisäruokaohjeilla. Nykyisten äitien sukupolvi yrittää imettää näiden menneisyyksien perillisenä.

Ääni äideille tilastojen takana

THL:n uusi Imetyksen edistämisohjelma sivuuttaa äitien todellisuuden. Jälleen kerran imetysohjelma korostaa täysimetystä, vaikka suuri osa äideistä osittaisimettää, ja heistä puolestaan suuri osa osittaisimettää kiireisen tai asiantuntemattoman imetysohjauksen vuoksi. On myös ryhmä äitejä, jotka tarvitsisivat tilaa olla imettämättä. Kaikki eivät halua imettää, eikä heidän tarvitse. Imetys täytyy olla vapaasti valittavissa, jotta se todella olisi osa naisen itsemääräämisoikeutta.

Imetyksen tuki ry tavoittaa vuosittain kymmenesosan vauvaperheistä suorina tukikontakteina. Olemme vauvaperheiden iholla vereslihaan asti, joten tiedämme ne kivut, huolet ja asenteet, joiden vuoksi suomalainen imetys ei yllä suosituksiin asti.

Lasten oikeuksien sopimuksen 24. artiklan velvoite vanhempien ohjauksesta imetykseen toteutuu tuloksellisesti vasta sitten, kun terveydenhuollon imetysohjelmat osallistavat aidosti myös äidit, jotka jo nyt haluavat toimia artiklan mukaisesti. Vetoamme teihin, jotta äidit ja vauvat tulisivat nähdyiksi.

Kunnioittavin terveisin

Imetystukiäidit ja yhdistysaktiivit, jotka tänä vuonna
- kuuntelevat 1000 tarinaa Imetystukipuhelimessa ja toiset 1000 tarinaa omissa puhelimissaan
- kohtaavat 2700 äitiä Imetystukiryhmissä eri puolilla maata
- vastaavat Maitolaiturin ja Imetystukilistan kysymyksiin ja tukipyyntöihin 1300 kertaa
- eivät voi vastata 3700 puheluun resurssien puutteen vuoksi.

Lapsen oikeuksien 24. artikla velvoittaa valtiota kertomaan perustietoja  imetyksestä ja lapsen terveydestä. Vanhempia tulee tukea käyttämään näitä tietoja. Imetystieto on yhtä tärkeää kuin tapaturmien ehkäisy.

Suomessa imetystä on ohjattu väestötasolla jo 170 vuotta. Ensimmäiset imetysohjeet antoi Lönnrot vuonna 1839 kirjassaan Suomalaisen Talonpojan Koti-lääkäri. Suurten ikäluokkien naisten äitiyden aikaan imetys tehtiin mahdottomaksi asiantuntijoiden neljän tunnin syöttöväliohjeilla. Viimeisin versio Lasten oikeuksien mukaisesta imetysohjelmasta on THL:n julkaisema Imetyksen edistäminen Suomessa, toimintaohjelma 2009-2012.

Lasten oikeuksien sopimuksen 24. artiklan velvoite vanhempien ohjauksesta imetykseen toteutuu tuloksellisesti vasta sitten, kun terveydenhuollon imetysohjelmat osallistavat aidosti myös äidit, jotka jo nyt haluavat toimia artiklan mukaisesti. Suomessa yli 90 prosenttia naisista haluaa imettää ja aloittaa sen. Heistä vain prosentti täysimettää vauvaansa nykysuositusten mukaisesti puoli vuotta.

Imetyksen tuki ry tavoittaa vuosittain kymmenesosan vauvaperheistä suorina vertaistukikontakteina. Tukemme perustuu ajantasaiseen tietoon. Tuemme äitilähtöisesti imetyksen alkua, vieroitusta ja kaikkia imetyksen arkisia vaiheita.

Lisätietoja
koulutussuunnittelija Leena Pikkumäki, 044 5225 039
Imetyksen tuki ry

Aula toteaa, että Imetystukipuhelimesta tiedotetaan äitiyspakkauksen yhteydessä, mikä korostaa tarvetta varmistaa toiminnan jatkuvuutta. Imetyksen tuki ry:tä tarvitaan paitsi organisoimaan vertaistukea, myös edistämään ja tiedottamaan kansallisesta Imetyksen edistämisen toimintaohjelmasta. Suomessahan imetyssuositukset eivät toteudu. Imetyksestä ja imetyksen edistämisen rakenteellisista mahdollisuuksista tarvitaan tietoa. Vertaistukea tarvitaan myös THL:n julkaiseman Imetyksen edistämisen toimintaohjelman (2009) mukaan ammatillisen ohjauksen rinnalle.

Lausuntonsa lopuksi lapsiasiavaltuutettu suosittelee RAY:n kohdennetun toiminta-avustuksen myöntämistä Ityksen tuki ry:lle vertaistuen ylläpitoon ja kehittämiseen.

RAY:n viestintäosastolla on riittänyt tänä syksynä haasteita. Yksi sen keskeisistä epäluulontorjunta-aseista on nopeasti laadittu, lokakuun alussa julkaistu muistio vuoden 2010 avustusvalmistelun linjoista.

Yleisavustamisen periaatteita muistio kertoo muutetun tämän vuoden lokakuun alusta asti eli tuttavankauppaepäilyjen jälkeen. Erityisesti on huomioitava, että avustuksen saajalla ei ole subjektiivista oikeutta avustuksen saamiseen. Yleisavustukseen vaikuttavat muutokset saajan varallisuusasemassa. RAY tekee muutokset pääsääntöisesti siirtymäajan puitteissa (s.9).

Oma alaluku järjestöjen varallisuudesta syventää tätä uutta linjausta. Yleishyödyllisen yhdistyksen varainkeruu tulisi käyttää yleishyödyllisesti ilman perusteetonta viivettä. Varallisuus keskittyy suuriin ja keskisuuriin järjestöihin. Muistio antaa esimerkiksi 28 yleis- ja monialatoimijaksi luokiteltua järjestöä, joiden yhteenlaskettu varallisuus on vuonna 2008 ollut 187 miljoonaa euroa, keskimäärin siis 6,7 miljoonaa euroa. Varallisuutensa lisäksi nämä järjestöt ovat saaneet yleisavustuksia, toiminta-avustuksia ja projektiavustuksia kukin organisaationsa tarpeiden mukaisesti.

Tietenkin nämä rikkaat järjestöt tarvitsevat siirtymäajan, jos heidän avustuksiaan tarkistetaan (s.18). Ray kertoo seuranneensa järjestöjen tuloksia ja varallisuutta jo 1990-luvulta saakka, joten aivan uusi asia järjestöjen arvopaperisalkut ei ole.

Me toivomme 300 tuhannen kohdennettua toiminta-avustusta. Haettu on myös kahta projektia, ja eduskunnan talousarvioaloitteet ovat valtiovarainvaliokunnassa. Ensi vuoden Kelan äitiyspakkaukset on jo valmistettu. Niiden imetysoppaiden keskiaukeamalla luvataan näyttävästi, että Imetystukipuhelin vastaa.