Aihe: Järjestöyhteistyö

Oman kokemuksen ja koulutetun vertaistuen ero

Maanantai, 23.11.2009

Jo keväällä meiltä kysyttiin RAY:ssä, eikö imetystä voisi hoitaa osana laajempaa kokonaisuutta. Suoriin sanoihin puettuna tämä tarkoittaa, eikö MLL tai Väestöliitto voisi hoitaa myös imetystukea. Ilman lisärahoitusta muut järjestöt eivät voi järjestää laadukasta imetyksen vertaistukea, koska laatu tarkoittaa koulutusta, sitouttamista ja tukijoiden tukemista, jotka puolestaan tarkoittavat tarvetta työvoimaan.

Mihin koulutusta tarvitaan?

Tukiäitimme keskusteli yhden MLL:n vanhempien puhelimeen vastaavan kanssa ja hän oli erittäin huojentunut, kun kuuli, että on olemassa Imetystukipuhelin. Aihe on heidän vapaaehtoisille päivystäjilleen “aivan liian spesifi”. Kun tukiäiti kysyi, mitä he vastaavat, jos joku kysyy imetyksestä, MLL:n päivystäjä sanoi: “Sitten kaivetaan omat kokemukset esille.”

Otetaanpa yksinkertainen esimerkki. Puhelimeen soittaa kaksiviikkoisen vauvan äiti, jonka rinnat ovat pingottuneet. Äitiä huolettaa kauhean moni asia, on niin paljon opeteltavaa. Onnistuuko täysimetys? Onko tämä nyt tavallista, kun vauva on aika itkuinen ja haluaisi olla vähän väliä rinnalla? Entä sitten kun nyt viime päivinä vauva on väsähtänyt usein rinnalle?

Jos päivystäjä on kärsinyt äidinmaidon ylituotannosta, hän voi sanoa, ettei mitään hätää. Kuule sitä maitoa voi tulla aluksi ihan liikaa, rintoja pingottaa ja sitten ne tottuu, ja ehkä sun vauvalla oli tiheän imun kausi ja nyt alkaa helpottaa.

Hyvällä onnella tässä ei käynyt kuinkaan, koska kokemukset sattuivat ihan kohdalleen, samanlainen alku soittajalla ja päivystäjällä.

Huonolla onnella äidin rintoja pingotti, koska vauva ei osannut siirtää niistä maitoa vatsaansa asti, ja vauva oli itkuinen nälkänsä ja hätänsä vuoksi. Uneliaisuus oli seurausta nälästä. Toivottavasti neuvola-aika tulisi pian ja toivottavasti neuvolan terveydenhoitaja neuvoisi äidille sekä lisäruokintaa että imetyksen tehostamista.

Koulutettu vertaistukija kysyy, paljonko vauvan paino on noussut, paljonko kakkavaippoja on tullut, jaksaako vauva imeä ja kuuluuko nielemisääniä. Entä haluaisiko äiti käydä ylimääräisellä punnituksella neuvolassa, jos vauvan maidonsaanti häntä huolestuttaa. Kun puhutaan vauvojen ainoasta ravinnosta, oma kokemus ei riitä lähdeaineistoksi.

40 prosenttia Imetystukipuhelimen puheluista soitetaan alle kuusiviikkoisten vauvojen kodeista. Keskimäärin puhelut kestävät 20 minuuttia. Puolet kaikista puheluista on vertaistukea ja noin vajaassa 20 prosentissa kysytään myös asiatietoa. 12 prosenttia on sellaisia puheluita, joiden soittajia pyritään ohjaamaan eteenpäin ammattilaisten ohjattaviksi.

Imetysmyötäistä kulttuuria

Maanantai, 16.11.2009

Yhteistyökumppanimme Mielenterveyden keskusliitto viettää tällä viikolla Mielenterveysviikkoa. Tämän vuoden teema on Kulttuuri henkisen hyvinvoinnin tukena.

Vauvavuosi esikoisen kanssa on uusien taitojen, uusien reittien ja monille myös uusien ystävien aikaa. Voipa vuosi vähän kirpaistakin kasvukipujen ja yksinäisyyden vuoksi. Kulttuuri antaa sanoja ja sanatonta muotoa näille jokaisen omille mutta silti niin yhteisille kokemuksille, tai se voi antaa ajatuksille aivan uuden näkökulman. Voiko vauvan kanssa päästä kulttuurin luo?

Imetysmyötäinen kulttuuri antaa mahdollisuuden mennä kulttuurielämysten luo ilman eroa vauvasta eli myös ilman lapsenvahtijärjestelyjä kuluineen. Se antaa äidille ja perheelle tilaa liikkua ja osallistua myös vauvan ja pikkulapsen kanssa.

Maratoniltojen iloksi

Aivan ensin vinkkaan äänikirjoista. Uutuuskirjojen ja klassikkojen valikoima alkaa olla jo aika hyvä. Alkuviikkojen iltamaratonien aikana vierähtää helposti muutamakin pitkä äänikirja, vaikkapa Taru sormusten herrasta, ja jos äänikirja ei riitä, korviaan voi helliä radioteatterin  kuunnelmilla.

Menovinkit kiertoon

Vauvan kanssa voi mennä ainakin taidenäyttelyihin. Joihinkin näyttelytiloihin on hyvä varustautua kantoliinalla, mutta moniin pääsee myös vaunujen kanssa. Vaunukansan hyvä liittolainen on Kynnys ry:n asiantuntemuksellaan esteettömyydestä.

On myös kulttuuria isille, äideille ja vauvoille: vauvateatteria, värikylpyjä ja muskareita, joissa voivat osallistua sekä lapset että aikuiset.

Kirjaahan parhaat vinkkisi kommenttilaatikkoon!

Teatteriin vauvanäytöksiä?

Imetyksen tuki ry aloitti muinoin vielä Vauvamyönteisyys ry:n nimellä toimiessaan Babybio-näytökset, jonne isä ja äiti voivat mennä lasten kanssa. Finnkino on jatkanut näitä esityksiä sittemmin.

Teatterin ja muun esittävän taiteen muuntaminen vauvoille odottaa tekijäänsä. Pienten näyttämöjen ja harrastajateatterien markkinoinnista voisi hyvinkin löytyä innostuneita yhteistyökumppaneita. Vauvanäytökseen tarvitaan tavallista enemmän valoa ja tilaa liikkua sekä mikro eväiden lämmittämistä varten. Teatterille vauvanäytös antaa tilaisuuden puhutella uutta katsojakuntaa, sillä vauvanäytösten kävijöistä voi hyvinkin osa koukuttua vakioyleisöksi.

Viime vuoden syksyllä Itun seminaarissa vieraili Tarinateatteri Mielikuva, jonka jäseniä selvästi hirvitti etukäteen yleisön taaperopitoisuus, mutta näytöksen jälkeen he tulivat erikseen kertomaan, miten hyvin homma toimi. Näyttämölle ei pyrkinyt kuin yksi pikkuinen eikä hänkään kovin kiinnostuneesti, koska paljon hauskempaa oli tepastella äidin lähettyvillä katsomon tuoliriveistä kiinni pitäen.

LOS 24. tänäänkin ajankohtainen

Perjantai, 13.11.2009

Tänään perjantaina 13. päivänä marraskuuta vietetään Tapaturmapäivää. Tämän vuoden teemana on erityisesti matkailutapaturmien välttäminen. Kohderyhmä on koko väestö.

Imetyksen tuki ry:n blogissa päivä saa oman entrynsä, koska imetys ja tapaturmien ehkäisy rinnastetaan YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa.

Lasten oikeuksien sopimuksen 24. artiklan mukaan sopimusvaltioiden tulee taata lasten oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan

varmistaakseen, että yhteiskunnan kaikki kerrokset, erityisesti vanhemmat ja lapset, saavat tietoa ja opetusta ja että heitä tuetaan käyttämään saamiaan perustietoja lapsen terveydestä ja ravinnosta, rintaruokinnan eduista, ympäristöhygieniasta ja onnettomuuksien ehkäisystä;

Imetys ja imetystiedon käyttämisen tukeminen on siis yhtä tärkeää kuin onnettomuuksien ehkäisy.

Minä vuonna imetyspäivää ja -viikkoa vietetään yhtä näyttävästi kuin tapaturmapäivää? Minä vuonna yhtä kattava lista arvovaltaisia yhteistyökumppaneita kuin tapaturmapäivällä tukee myös imetyksen edistämistä?

Kätilöliiton lausunto Imetyksen tuesta

Torstai, 17.09.2009

Suomen Kätilöliiton puheenjohtaja Terhi Virtaselta tuli meille lausunto liitettäväksi avustushakemukseen. Ohessa poimintoina suoria lainauksia:

“Imetyksen tuki ry on toiminut perustamisestaan asti naisten, lasten ja perheiden hyväksi.”

“Toiminnassaan Imetyksen tuki ry edistää, tukee ja suojelee ansiokkaasti imetystä ja imetysmyönteisiä asenteita.”

“Imetyksen tuki ry:n vertaistuki on erityisen ansiokasta, sillä kaikki vapaaehtoiset ovat koulutettuja ja kokeneita imetyksen edistäjiä. Huomioitavaa on, että kukaan tai mikään muu taho, ei Suomessa järjestä imetyksen vertaistukea. Tilastot imetystukeen tulleista puheluista kertovat selkeästä tarpeesta toiminnalle virallisen järjestelmän rinnalle.”

“Virallisen järjestelmän heikkoutena on sen ajoittuminen virka-aikaan. Tätä ongelmaa ei Imetyksen tuki ry:n toiminnassa ole, vaan se on järjestäytynyt joustavasti vallitsevan tarpeen mukaisesti.”

“Suomen Kätilöliitto on jo vuosien ajan tehnyt Imetyksen tuki ry:n kanssa yhteistyötä imetyksen edistämiseksi Suomessa mm. joka vuotisen Imetysviikon merkeissä: Imetyksen tuki ry:n toiminta on erittäin ansiokasta, laadukasta, innovatiivista ja vastuullista toimintaa Suomen naisten, lasten ja perheiden hyväksi. ”

“Raha-automaattiyhdistys on visionäärin tavoin nähnyt Imetyksen tuki ry:n tekemän työn merkityksen ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Ilman rahoitusta Imetystukipuhelimen viimeinen käyttöpäivä on 31.12.2009. Tuki on enemmän kuin tarpeellinen jatkossakin. Suomen Kätilöliitto haluaa antaa täyden tukensa Imetyksen tuki ry:lle ja suosittaa Raha-automaattiyhdistystä jatkamaan tukeaan yhdistykselle.”

Lausunto tulee kokonaisuudessaan liitteeksi Ray:n Kohdennettuun toiminta-avustus hakemukseen.

Tällaista projektia toivomme THL:lta

Keskiviikko, 09.09.2009

Mikä yhdistää seuraavia yhdistyksiä?

Äimä, Keyvt, Kynnys, Suhupo, ProMama, Simpukka, Leijonaemot, Monikkoperheet, Migreeniyhdistys, Diabetesliitto, Syömishäiriöliitto, Sydänlapset ja aikuiset, Mielenterveyden keskusliitto, Suomen kilpirauhasliitto ja Yhden vanhemman perheiden liitto. Mukana myös Tukinet.net, Suomen Kätilöliitto sekä Neuvolatyön tutkimus- ja kehittämiskeskus.

Imetyksen tuki ry:n ONNI-projekti eli Omannäköinen Imetys -projekti tuottaa, jos THL suo, näiden yhdistysten kanssa imetyksen vertaistukipohjaisia ojenteita. Imetyksen tuesta ja yhteistyöjärjestöstä kootaan vapaaehtoinen toimituskunta. On siis kokemusasiantuntijoiden joukko, joka tietää vaikkapa diabeteksen hoidon yhdistämisestä imetykseen.

Jonkun yhdistyksen kanssa yhteinen alue on selkeärajainen ja tuotokseksi riittänee liuska tai kaksi (Migreeni ja imetys), joillakin kysymykset ovat laajempia. Ojenteisiin haetaan terveydenhuollon ammattipuolelta asiantuntijat tarkistamaan faktat. Tärkein anti ojenteissa tai oppaissa siirtyy äideiltä äideille.

Mukana on yhdistyksiä, joissa imetys on ollut lähtökohdiltaan hyvin vaikeaa tai mahdotonta. Tavoitteena onkin koota monen yhdistyksen työryhmä, jonka aihe on imetyksen esteet tai haasteet silloin, kun lapsi on sairas ja vauva-arjen odotukset ovat särkyneet. Jaetaan tunteita ja tietoa.

Yhdistyksille tämä projekti luo aitoa verkostoitumista ja äitien yhteistyötä.

Ihan sormet syyhyää jo tähän työhön, mutta hoidetaan nyt ensin rahoitukset kotiin!

Hoitopolku ryteikössä, mutta kunnat hoitavat homman?

Keskiviikko, 02.09.2009

Miettikääpä jotain potilasjärjestöä.

Vähänkin isommaksi kasvanut potilasjärjestö pyörittää vertaistukikursseja ja -koulutuksia. Useimpien potilasjärjestöjen sairauksille on selvä osoite, mistä hoitoa voi saada. Tiedetään, mitkä erikoislääkärit tuntevat oireet ja hoidon. Järjestö toki seuraa uusimpia lääke- ja hoitosuuntauksia maassa ja maailmalla, ja aktivoi jäseniään elämään sairauden kanssa niin täyttä elämää kuin mahdollista.

Miksi näille yhdistyksille ei sanota, että kunnat ja sairaanhoitopiirit hoitavat homman?

Koska vertaistuki on tehokasta ja edullista. Koska vertaistuki auttaa ihmisiä tekemään terveyttä tukevia valintoja. Koska vertaistuki kannattelee elämää sen jälkeen, kun kunta tai sairaanhoitopiiri on tarkistanut veren, hermot ja hengityksen.

*

Imetyksen hoitopolkua ei erityissairaanhoidossa oikein ole. Sitä pitäisi olla, ja onkin vielä jonain vuosikymmenenä.

Imetyksen hoitopolku kiemurtelee jo perusterveydenhuollossa. Valmennusten määrä ja laatu vaihtelevat, ja neuvolassa imetystä saattaa ohjata terveydenhoitaja, jolla ei ole päivääkään imetyskoulutusta. Viimeisimmissä tilastoissa 20 tunnin peruskoulutus oli joka kolmannella.

Ei ole suuri salaisuus, että imetystuessa kohdataan hoitopolulta eksyneitä ja siihen pettyneitä liian usein. Emme halua eksyneitä yhtään enempää! Emme halua hoitaa sitä, mikä kuuluu kunnille. Haluamme vaikuttaa Imetyksen edistämisohjelman toteuttamiseen niin paljon ja niin sinnikkäästi, että hoitopolku rakennetaan ja osin raivataan esiin jo villiintyneestä metsiköstä.

Vertaistuki on ainutlaatuista ja ammatillinen imetysohjaus välttämätöntä. Molempia tarvitaan, eikä kumpikaan voi toistaan korvata.

Itun ja MLL:n yhteistyö

Lauantai, 29.08.2009

“Jos voisivat siinä projektissa tehdä yhteistyötä MLL:n kanssa!”

Puheenjohtaja Karla Loppi on saanut tällaisia terveisiä. Terveiset osuivat hauskasti aivan ytimeen.

Haimme RAY:ltä projektia Imetys näkyväksi, joka rakentuu THL:n ohjelman vahtikoirana toimimiselle myös paikallistasolla. Äidit ja vauvaperheet tehdään tietoisiksi hyvän imetysohjauksen tuntomerkeistä. Samalla yhteistyössä paikallisen neuvolan kanssa edistetään esimerkiksi kunnan imetyskoulutustilannetta.

Äitien ja perheiden tasolla tuo projekti nimenomaan rakentaa imetystuen paikallistoiminnan verkostoitumista eli käytännössä imetystukea tehdään yhteistyössä MLL:n ja seurakuntien perhekerhojen kanssa. Imetystuki menee sinne, missä äitejäkin liikkuu – toki ennakkotiedottaen, pyytämättä ei tyrkytetä.

RAY:lta haetaan myös kohdennettua toiminta-avustusta Imetystukipuhelimelle ja toiminta-avustusta koko yhdistykselle.

***

On hienoa, miten palautetta nyt tulee sähköpostilla ja facebookin kautta. Me tarvitaan sitä! Epävarmuus aiheuttaa taisteluväsymystä. Palaute on sen parasta vastalääkettä.