Aihe: Rahoituskriisi

Kahden vuoden rahoituspäätös

Torstai, 17.12.2009

Pyysin kysymyksiä joulukuun alussa, ja saamani piti. Kysyjät osuivat niin keskeisiin linjoihin, että tuntui vaikealta vastata ennen kuin tiedämme, mikä RAY:n avustuspäätös todella on.

Joulukuun ajan raportit ja muut paketoitavat tekstit ovat rapisuttaneet näppäimiä. Niin tuli 16. päivän ilta ja puheenjohtajalle päätös: 89 tuhatta. Kahdeksankymmentäyhdeksän on noin 50 tuhatta vähemmän kuin kuluneena vuonna.

Osoitteessa ray.fi pääsee vertailemaan, mitä on muille annettu.

Näitä kysymyksiä mietimme edelleen. Mietimme, mihin niistä on vastattava eniten. Imetystukipuhelimen toiminta turvataan. Uutta lienee tiedotuksen ja yhteiskunnallisen edunvalvonnan aktiivisuus. Uusia tukimuotoja tai kohderyhmäpainotuksia emme pysty luomaan, vaikka esimerkiksi imetykseen pettyneet tarvitsisivat vielä paljon helpottavia sanoja.

#
Lotta kirjoitti:
07/12/2009 17:26 (Muokkaa)

Jos rahoitusta tulee, niin mitkä ovat yhdistyksen ensi vuoden ja pidemmänkin ajan suuntaviivat? Onko tarkoitus ylläpitää nykyistä toimintaa ja imetystukipuhelinta vai onko suunnitteilla jotakin uutta? Näkyvyys mediassa ja muualla ei varmasti olisi pahitteeksi jatkossakaan, uudet näkyvät projektit varmaan turvaisivat tulevaisuuttakin.
#
Laura kirjoitti:
09/12/2009 1:25 (Muokkaa)

Miten yhdistys aikoo valvoa uutta imetysohjelmaa? Tarvitaanko valtion ohjelman valvontaan jokin ulkopuolinen kolmannen sektorin yhdistys, eikä valtio valvo omia toimintojaan ja tarkkaile että suositukset tulevat käytäntöön?

Valtio tarvitsee palautetta äideiltä. Sellaista on esimerkiksi jutustelu rokotusjonosta. Terveydenhoitaja kertoi yksivuotiaan äidille, että hän ei ole imetyskoulutusta käynyt, kun hän on jo imetysmyönteinen. Kaikki muut on koulutettu. Siitä neuvolasta ei tämän yksivuotiaan ensiviikkoina irronnut kuin hymistelyä, ei tältä myönteiseltä eikä muiltakaan. Imetystukipuhelin auttoi. THL:n imetysohjelma jää silmänlumeeksi, jos äidit eivät valvo sen toteutumista.

Tulkaa mukaan, Lotta, Laura ja muut rohkeat naiset! Linjat ja painotukset luodaan nyt, perusviestejä hiotaan ensi kevään aikana. Työ jatkuu.

Kysyvälle vastataan

Torstai, 03.12.2009

Nyt – ja muulloinkin toki! – on hyvä hetki kysyä ja olla utelias. Nyt joulukuussa toivomme kuitenkin kysymyksiä blogin linjan mukaan rahoituskriisistä ja yhdistyksen toiminnasta sekä imetyksen edistämisen politiikasta.

Jos kriisi päättyy onnellisesti, blogiin tulee lisää aiheita nimenomaan imetyksestä.

Kysykää siis! Vastaajina työntekijät ja puheenjohtaja, tarpeen mukaan muitakin. Teemme laajoista kysymyksistä uusia entryjä eli kaikkiin ei välttämättä vastata heti tässä tämän merkinnän kommenteissa.

Puoli kuuta RAY-päivään

Keskiviikko, 02.12.2009

Syksyn kampanjan sadonkorjuuaika on juuri meneillään. Helsingissä Itun papereihin lyödään leimoja, niistä keskustellaan ja niiden arvoa tulevaisuudelle punnitaan. Vielä kukkivat pari mielipidekirjoitusta. Messujen keskusteluista ja työpäivien yllätyspuheluista kuulee, että sana on kiirinyt, tunnettuus on lisääntynyt ja yhdistyksen perusviestiä on mietitty.

Jännittävien päivien kunniaksi julkaisemme blogissa syksyn lakkoviikon ensimmäisen lakkopuheen, joka kertoo Imetystukipuhelimen tunnelmista.

Vauvaperheen iholla vereslihaan asti

Imetys on äidin ja lapsen välinen asia, joka halutaan vaieta kuoliaaksi ja haudata parilla lauseella: sehän sujuu luonnostaan ja jos ei suju niin anna pullosta.

Me emme puhu vain imetyksestä, me emme painosta imetykseen. Puheluissa käsitellään sitä lapsiperheen vauva-arkea, josta neuvolan 20 minuutin aikana ei ennätetä puhua. Me puhumme vierottamisesta, pulloruokinnasta, osittaisimetyksestä ja samalla hormonien kostuttamista lakanoista ja valvomisen sekoittamasta päästä, sukulaisista ja kavereiden antamista neuvoista, joita äiti ei haluaisi noudattaa

Me olemme vauvaperheen iholla vereslihaan asti, me tuemme äidin oikeutta valita, tehdä omat päätöksensä ilman anopin, apen, isän, mummon tai kumminkaiman painostusta.

Me olemme pääasiassa imetystukipuhelin, mutta samalla me otamme kopin äidistä ja autamme jaksamaan.

Meillä on aikaa kuunnella se ongelma, jota neuvolan tädille ei ennätä kertoa tai jonka kokee “ihan tyhmäksi”. Me olemme se hiekkalaatikko, jota kaikilla äideillä ei omassa pihassa ole.

Ja jotta me jaksamme, me tarvitsemme ammattitaitoista ohjausta, työntekijöitä, jotka voivat keskittyä tukemaan tekemäämme vapaaehtoistyötä. Ihmisiä jotka ovat ammattimaisia vertaistukijoita vertaistuen antajille.

Ei meistä kukaan jaksa kuivuvia kaksiviikkoisia, multiongelmaisia lakkoilijoita ja kummaa kakkaa pelkällä tiedolla että meitä tarvitaan, vaan kyllä me ansaitsemme oikeita työntekijöitä koordinoimaan koulutusta ja kertomaan julkisuuteen, mikä tilanne on.

Tapasimme tasavallan presidentti Tarja Halosen Vaasassa

Lauantai, 21.11.2009

Suuri kiitos presidentti Tarja Haloselle, adjutantti Jukka Jokiselle ja erityisavustaja Pirjo Väänäselle. Yhdistyksemme tukiäidit Marika Koskilahti-Viita ja Laura Rönkkö tapasivat presidentin Vaasassa Åbo Akademin paneelikeskustelun Se människan – i dagens Finland jälkeen.

Presidentti sai paikalliskielellä kirjoitetun kirjeen, rintanappimme ja kaksi vauvansukkaa. Laura ja Marika pääsivät vaihtamaan muutaman sanasen presidentin kanssa imetyksestä ja yhdistyksestämme. Presidentti Tarja Halonen lupasi perehtyä kirjeeseen ja luki sitä jo hiukan keskustelun aikana.

* * *

Hyvä Maan Äitee,

me oomma pistäny pystyhyn yhyristyksen 12 vuatta sitten. Me olhan tehty töitä kökäs ja vähä herrojen rahoollaki, nyt on muutaman vuaren RAY ja Tekry meitä avittanu. Me olhan saatu palijo aikahan ja me haluttaas teherä töitä perheiren ja kansanterveyren hyväksi tästä etehenpäinki.

Joka vuasi meihin ottaa yhteyttä reiru kymmenesosa syntynehien tenavien äiteestä ja isiistä. Ne tarttoo jonkun joka kuunteloo niitä pitempähän kun neuvoloos on aikaa. Meirän tukipuhelut kestää keskimäärin kakskymmentä minuuttia.

Meillon Pohojammaalla tapana sanoa, että hyvää koitethan teherä, mutta priimaa tuloo. Niin me ajatelhan yhyristykseski. Ei se piisaa, jos meirän tukiäireet vaan kuunteloo ilta toisensa perähän justihin äiteeksi tullehien hualia. Jokku niistä vaan parkuu pari tuntia. Meirän tavoote on saara niiren äitien syrämeltä eres muutama kivi pois, niin jotta kun ne laskoo puhelimen alas, olis kevyee olo.

Ei me jaksa eikä meirän oo reilua teherä näin isoota urakkaa pelekällä kökällä. Me tarvithan muutama palakollinen juoksutettava, joille voirahan soittaa silloon, kun se oma kippo vuataa yli. Kun ne äireet soittaa meille ja kysyy, palijoko niiren pitääs antaa kikkiä tenavalle, niin ne puhuu sen rakkahimpansa ainuasta syämisestä. Me tarvithan kurssitusta ja seminaaria, ettei tuu vahinkoja kellenkään. Vauvan pitää saara ruakaa, äireen tai isseen pitää saara puhua ja tukiäitin pitää saara oma tukensa kans jostaki.

Nyt ne herran ketkut on sitä miältä, notta meirän yhyristys on liian piäni. Ne meinaa, notta joku muu teköö tämän homman. Ei ne tiärä, kuka sen teköö, mutta kun me koitethan sanoa, että tämei oo muita kiinnostanu, niin ei ne kuuntele.

Ne ajatteloo, jotta se on yks ja sama, kuinka joku kersa ruakansa saa ja kuinka joku äitee vänäjää, kun siltei onnistu se mitä siltä kumminkin orotethan ihan STM:n suasituksia myäten.

Herran ketkut pistää rahansa säätiööhin ja koittaa peitellä huanoja tapojansa. Me tarvittaas ny marras-joulukuus tukijoota, jotta RAY:n tai talousarvioalootteiren kautta saataas jatkoaikaa. Meillä ne rahat menöö totehen. Mei tarvita kallihia mainoksia, meille soitetahan muutenki. Rahat menöö joka euro asiahan eikä sen viärehen.

Me haluttaas tukia jokaasta isää ja äiteetä tykkäämähän tenavastansa niin palijo, että siitä tulis sylis pitämällä rohkia ja rehellinen ihiminen. Ku sanothan, että mailmaa muutethan yks tenava kerrallansa. Me haluttaas siinä auttaa.

Kunnioottavin terveesin
Pohojammaan ja muun maan imetystukiäiteet

Lapsiasiavaltuutetun lausunto suosituksenamme

Keskiviikko, 18.11.2009

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula lähetti Raha-automaattiyhdistykselle suosituslausunnon Imetyksen tuki ry:n kohdennetun toiminta-avustuksen puolesta. Lausunnossa Aula määrittelee imetyksen edistämisen aseman turvatuksi YK:n lasten oikeuksien sopimuksen 24. artiklassa. Lapsella on oikeus elää terveenä, mikä tarkoittaa, että vanhemmilla on mm. oikeus saada tietoa imetyksestä ja tukea sen soveltamiseen. OECD:n tuore julkaisu (Doing better for children, 2009) pitää imetyksen yleisyyttä yhtenä lasten hyvinvoinnin indikaattorina.

Aula toteaa, että Imetystukipuhelimesta tiedotetaan äitiyspakkauksen yhteydessä, mikä korostaa tarvetta varmistaa toiminnan jatkuvuutta. Imetyksen tuki ry:tä tarvitaan paitsi organisoimaan vertaistukea, myös edistämään ja tiedottamaan kansallisesta Imetyksen edistämisen toimintaohjelmasta. Suomessahan imetyssuositukset eivät toteudu. Imetyksestä ja imetyksen edistämisen rakenteellisista mahdollisuuksista tarvitaan tietoa. Vertaistukea tarvitaan myös THL:n julkaiseman Imetyksen edistämisen toimintaohjelman (2009) mukaan ammatillisen ohjauksen rinnalle.

Lausuntonsa lopuksi lapsiasiavaltuutettu suosittelee RAY:n kohdennetun toiminta-avustuksen myöntämistä Ityksen tuki ry:lle vertaistuen ylläpitoon ja kehittämiseen.

Kuukauden kuluttua kohtalonpäivä

Tiistai, 17.11.2009

RAY-avustusten päätökset julkistetaan 17. joulukuuta. Se päivä ratkaisee, supistuuko toimintamme vai saammeko jatkaa ja käyttää nyt jatkuvien projektien tuloksia.

RAY:n viestintäosastolla on riittänyt tänä syksynä haasteita. Yksi sen keskeisistä epäluulontorjunta-aseista on nopeasti laadittu, lokakuun alussa julkaistu muistio vuoden 2010 avustusvalmistelun linjoista.

Yleisavustamisen periaatteita muistio kertoo muutetun tämän vuoden lokakuun alusta asti eli tuttavankauppaepäilyjen jälkeen. Erityisesti on huomioitava, että avustuksen saajalla ei ole subjektiivista oikeutta avustuksen saamiseen. Yleisavustukseen vaikuttavat muutokset saajan varallisuusasemassa. RAY tekee muutokset pääsääntöisesti siirtymäajan puitteissa (s.9).

Oma alaluku järjestöjen varallisuudesta syventää tätä uutta linjausta. Yleishyödyllisen yhdistyksen varainkeruu tulisi käyttää yleishyödyllisesti ilman perusteetonta viivettä. Varallisuus keskittyy suuriin ja keskisuuriin järjestöihin. Muistio antaa esimerkiksi 28 yleis- ja monialatoimijaksi luokiteltua järjestöä, joiden yhteenlaskettu varallisuus on vuonna 2008 ollut 187 miljoonaa euroa, keskimäärin siis 6,7 miljoonaa euroa. Varallisuutensa lisäksi nämä järjestöt ovat saaneet yleisavustuksia, toiminta-avustuksia ja projektiavustuksia kukin organisaationsa tarpeiden mukaisesti.

Tietenkin nämä rikkaat järjestöt tarvitsevat siirtymäajan, jos heidän avustuksiaan tarkistetaan (s.18). Ray kertoo seuranneensa järjestöjen tuloksia ja varallisuutta jo 1990-luvulta saakka, joten aivan uusi asia järjestöjen arvopaperisalkut ei ole.

Me toivomme 300 tuhannen kohdennettua toiminta-avustusta. Haettu on myös kahta projektia, ja eduskunnan talousarvioaloitteet ovat valtiovarainvaliokunnassa. Ensi vuoden Kelan äitiyspakkaukset on jo valmistettu. Niiden imetysoppaiden keskiaukeamalla luvataan näyttävästi, että Imetystukipuhelin vastaa.

Kolme talousarvioaloitetta

Keskiviikko, 07.10.2009

Nyt ne näkyvät eduskunnan sivuilla:

Elsi Kataisen ja 11 muun kansanedustajan allekirjoittama puolueiden yhteinen talousarvioaloite, sekä

Miapetra Kumpulaisen ja 8 muun SDP:n kansanedustajan allekirjoittama talousarvioaloite.

Näiden aloitteiden  summana on 300 000.

Päivi Räsäsen ja 5 muun kristillisdemokraattien kansanedustajan allekirjoittama talousarvioaloite, jossa ehdotetaan määrärahaksi 150 000.

Seuraavaksi aloitteet käsitellään valiokunnissa, kunnes ne joulukuussa tulevat eduskunnan päätettäviksi. Valiokunnat puoltavat tai hylkäävät aloitteet alustavasti.

Kiitos näistä aloitteista!

Eduskunnan asiakirjojen osoitteet muuttuvat valiokuntien työskentelyn myötä. Aloitteiden hakusivun kautta tunnuksilla nämäkin aloitteet löytyvät varmasti:

TAA 272/2009 vp – Elsi Katainen /kesk ym.

TAA 363/2009 vp – Miapetra Kumpula-Natri /sd ym.

TAA 825/2009 vp – Päivi Räsänen /kd ym.

Vastauksemme RAY:n Salokorvelle

Tiistai, 06.10.2009

Hyvä RAY:n varatoimitusjohtaja Salokorpi,

kiitos viestistänne. Olemme keskustelleet siitä. Tiedostamme, että avustusehdotusten valmistelu on vielä kesken. Juuri siksi halusimmekin kiinnittää median, päättäjien ja omien jäsentemme huomion yhdistyksemme tiukkaan tilanteeseen.

Mielestämme RAY-avustusten tuloksellista käyttöä ei ole sellainen ratkaisu, jossa Imetyksen tuki ry:n toiminta olisi osa jonkin suuremman yhdistyksen kokonaisuutta. Periaatteellista vastustusta meillä ei tätä ratkaisua kohtaan ole, mutta muutos vaatii aikaa. Tällainen rakennemuutos ei tapahdu hetkessä, eikä se voi tapahtua nyt, kun esimerkiksi MLL ja Väestöliitto ovat jo tehneet tulevan vuoden toimintasuunnitelmat. Isot järjestöt ovat tienneet imetyksen edistämisen ja imetyksen vertaistuen tarpeen jo vuosia, mutta yksikään ei ole ottanut asiaa omakseen. Äkillinen rakennemuutos heittää hukkaan Imetyksen tuki ry:ssä tehtyjen projektien tulokset, sillä ilman rahoitusta työntekijät etsivät uusia töitä ja vapaaehtoiset jäävät tuuliajolle.

Imetyksen vertaistuki vaatii koulutettua asiantuntijuutta. Vauvojen ainoaa ravintoa ei ole vastuullista tukea ilman koulutusta. THL:n imetyksen edistämisen toimintaohjelma, EU:n imetysohjelma ja WHO:n kansainväliset imetysohjelmat pitävät tärkeänä, että imetyksen vertaistukea on olemassa ammatillisen imetysohjauksen rinnalla. Esimerkiksi Suomen Unicef ei kuitenkaan katso, että imetyksen edistäminen kuuluisi Suomessa sen toimintaan (lähde ohjelmajohtaja Inka Hetemäki, Imetyspäivän luento 5.10.2009).

Entä sitten MLL ja Väestöliitto? Väestöliitolla on vertaistoimintaa vain maahanmuuttajaperheille. Vauvaperhevaiheen palvelut rakentuvat Väestöliitossa asiantuntijuudelle. MLL:n vanhempainpuhelin, joka on suunnattu kaiken ikäisten lasten vanhemmille, vastaa vuodessa yhteensä 1500 kontaktia 142 000 euron RAY-rahoituksella (vuonna 2009; MLL:n raportti 2009). Miten Väestöliitto tai MLL ottaa hoitaakseen 6000 vertaistukikontaktiamme pääasiassa alle yksivuotiaiden lasten perheistä?

Miten RAY voi nähdä tuloksellisena rahoitusratkaisuna tilanteen, jossa se hukkaa RAY:n tuella rakennetun vertaistuen ja joutuu sitten rahoittamaan vertaistuen rakentumisen uudelleen isossa järjestössä?

tervehtien

Karla Loppi
puheenjohtaja
Imetyksen tuki ry

Tervehdys RAY:sta

Perjantai, 02.10.2009

RAY:n varatoimitusjohtaja Hannu Salokorpi halusi vastata yhdistyksellemme luettuaan tiedotteemme syyskampanjasta, jossa kerroimme, että kampanjoimme yhdistyksemme rahoituksen puolesta julkisesti.

Salokorpi halusi kerrata meille jo tietämämme seikat: projektiavustus on määräaikaista ja RAY:n ensi vuoden avustusbudjetti on pienempi kuin aiemmin. Vuoden 2010 avustusten valmistelu on vielä kesken. Avustusten kokonaismäärään vaikuttavat kolme muutosta: pelitoiminnan kasvun hidastuminen sekä terveyden edistämisen hankkeiden ja sotaveteraanien hoitoon ja kuntoutukseen varattavat rahat. Nämä kaikki kolme muutosta ovat RAY:lle uusia haasteita.

Salokorpi toteaa, että muutosten vuoksi kaikkia uusia, alkavia avustuksia arvioidaan äärimmäisen tarkasti.

Salokorpi toistaa Imetyksen tuelle saman ajatuksen, jonka jo Mika Pyykkö otti aiemmin esiin suullisessa keskustelussa keväällä 2009. RAY katsoo, että Imetyksen tuki ry:n toiminta voisi jatkossa olla osa jonkin isomman järjestön toimintaa. Salokorpi toteaa: “Tällöin kyseinen toimija voisi kattaa imetystä huomattavasti laajemman osan vauvan / pienen lapsen (sekä hänen äitinsä) terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tärkeitä asioita.”

Salokorven mukaan tällainen kokonaisvaltainen lähestymistapa olisi olennaisesti tuloksellista RAY-avustusten käyttöä.

Lopuksi Salokorpi muistuttaa avustusten olevan harkinnanvaraisia. Avustuksiin ei ole kenelläkään subjektiivista oikeutta, vaan valtioneuvosto päättää avustusten jaosta RAY:n ehdotusten pohjalta.

***

Huom:  Salokorpi lähetti viestin sunnuntai-iltana 27.9. eli ennen tämän viikon RAY-uutisointeja.

Niin vaivaton avustuskohde

Perjantai, 02.10.2009

Blogi hiljeni viikoksi, koska ylityö otti veronsa. Kävin itse asiassa lääkärissä siinä juuri ennen mielenosoitusta. En ollut sairaslomaa hakemassa, vaan päinvastoin hain luvan mennä töihin pienestä onnettomuudesta huolimatta. Meillä työ on niin palkitsevaa ja antoisaa, että sitä tekee ilokseen ja joskus riskirajoillakin, vaikka puitteet eivät ole isot eikä golf-osakkeitakaan ole lunastettu.

Asiaan.

Ylen TV2:n Silminnäkijä-dokumentissa RAY:n varatoimitusjohtaja Hannu Salokorpi kertoo, että avustuskohteiden asiakirjat käydään läpi vuosittain. Avustettavien kohteiden vastuuhenkilöitä toki myös tavataan. Ja sitten Hannu Salokorpi kehuu, haastattelussa joka on tehty 15.9. tänä vuonna, ohjelma-ajassa 17:31, miten “Nuorisosäätiö kuuluu niihin avustuskohteisiin, jotka teettävät vähiten työtä, koska se on selkeä.”

Tänä vuonna RAY on avustanut Nuorisosäätiötä vaatimattomasti noin kolmella miljoonalla. Silminnäkijä-dokumentin mukaan säätiö tuottaa voittoa joka vuosi.

Meillehän riittäisi ihan hyvin kymmenesosa, 300 000.

Emme ole antaneet vaalitukea emmekä ole käyneet taidekauppaa Vihriälän kanssa.

***

Ai niin! Dokumentissa  Salokorpi kommentoi tuota Nuorisosäätiön voiton tekemistä, että eihän RAY voi mennä sanomaan, mitä voitolla pitäisi tehdä, mutta olisi se hyvä ohjata takaisin säätiön sääntöjen mukaiseen toimintaan.